18.9 Oli Chilen itsenäisyyspäivä sekä mun papan synttärit. Sinä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin Jardin Botanicolle. Siellä oli paljon muitakin perheitä viettämässä itsenäisyyspäivää. Syötiin siellä aamupala ja päiväruoka sekä syötiin kakkua papan synttäreitten kunniaksi. Syömisten jälkeen pelattiin pelejä ja sit potkiskeltiin palloa mun veljien ja kaikkien näiden sukulaisten kanssa. (en muista läheskään puolienkaan nimiä haha:D) Illemmalla lähettiin näiden isoäidin luokse jossa taas grillattin ja syötiin kakkua . Tuona viikkona täällä syötiin ihan koko ajan ja joka ilta vietettiin Asadoa eli grillijuhlaa. Alko vähän grilliruoka tulemaan ulos korvista jokasella, kun ainakun syötiin oli vaan lihaa:D
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chile. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chile. Näytä kaikki tekstit
maanantai 17. marraskuuta 2014
Fiestas Patrias
Emma, Chile
Meillä oli viikko sitten lomaa koulusta ja vietin sen mun host-perheen kanssa Valparaisossa ja Viña Del marissa. Tehtiin tosi paljon kaikenlaista. Oltiin tässä kadulla missä mun papan vanhemmat asuu niin lapsille järjestetyissä juhlissa, jossa oli paljon kaikkia kilpailuja lapsille nuorille ja vanhemmillekin. Käytiin myöskin yks päivä kävelemässä ja kiertelemässä Viña Del Maria ja lopuks mentiin pikku piknikille isovanhempien, papan siskon ja hänen miehen,host vanhempien ja sisarusten kanssa. Tiistaina kävin myös moikkaamassa toista suomalaista vaihtaria Hennua, joka oli tullut kanssa lomksi Viña Del Mariin.
18.9 Oli Chilen itsenäisyyspäivä sekä mun papan synttärit. Sinä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin Jardin Botanicolle. Siellä oli paljon muitakin perheitä viettämässä itsenäisyyspäivää. Syötiin siellä aamupala ja päiväruoka sekä syötiin kakkua papan synttäreitten kunniaksi. Syömisten jälkeen pelattiin pelejä ja sit potkiskeltiin palloa mun veljien ja kaikkien näiden sukulaisten kanssa. (en muista läheskään puolienkaan nimiä haha:D) Illemmalla lähettiin näiden isoäidin luokse jossa taas grillattin ja syötiin kakkua . Tuona viikkona täällä syötiin ihan koko ajan ja joka ilta vietettiin Asadoa eli grillijuhlaa. Alko vähän grilliruoka tulemaan ulos korvista jokasella, kun ainakun syötiin oli vaan lihaa:D
18.9 Oli Chilen itsenäisyyspäivä sekä mun papan synttärit. Sinä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin Jardin Botanicolle. Siellä oli paljon muitakin perheitä viettämässä itsenäisyyspäivää. Syötiin siellä aamupala ja päiväruoka sekä syötiin kakkua papan synttäreitten kunniaksi. Syömisten jälkeen pelattiin pelejä ja sit potkiskeltiin palloa mun veljien ja kaikkien näiden sukulaisten kanssa. (en muista läheskään puolienkaan nimiä haha:D) Illemmalla lähettiin näiden isoäidin luokse jossa taas grillattin ja syötiin kakkua . Tuona viikkona täällä syötiin ihan koko ajan ja joka ilta vietettiin Asadoa eli grillijuhlaa. Alko vähän grilliruoka tulemaan ulos korvista jokasella, kun ainakun syötiin oli vaan lihaa:D
torstai 13. marraskuuta 2014
Vaihtarivuosi Chilessä
Vilma, Chile
Perhe on hyvin tärkeä asia chileläisille. Perhe useammin myös kattaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, sillä lähiperheeseen lasketaan isovanhemmat, tädit, sedät ja serkutkin. Myös hyvin läheiset perheystävät voidaan laskea lähiperheeseen. Useimmissa perheissä isä toimii perheenpäänä.
Perheen kanssa vietetään paljolti aikaa. On yleistä, että myös viikolla niin kuin viikonloppunakin sukulaisia tulee käymään ja kyläilemään. Koko perheen ja suvun syntymäpäivät ja muut juhlat ovat tärkeitä kaikille, ja niihin osallistutaan koko suvun voimin. Kaikkien nimien muistaminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia, mutta sanat tia/o, prima/o, abuela/o (täti, setä/eno, serkku, isoisä/isoäiti) ovat aina käytettävissä. Sukujuhliin kannattaa aina osallistua sillä, jos et innostu pelkästään mahtavista ruokakattauksista ja herkuista, suku ottaa sinut heti avosylin vastaan. Puhumattakaan omasta isäntäperheestäsi.
Koulu Chilessä eroaa huimasti siitä mihin olet Suomessa tottunut. Useammin vaihto-oppilaat laitetaan yksityisiin kouluihin, missä taso on korkeampi kuin kunnallisissa kouluissa. Myös koulupuku saattaa alussa tuntua hieman oudolta, mutta älä huoli, vuoden aikana opit arvostamaan tätäkin. Mikään ei ole helpompaa kuin aamuisesta vaatekriisistä luopuminen.
Kouluissa oman luokan ryhmähenki on myös suurempi, sillä olet melkein poikkeuksetta aina oman luokkasi kanssa koko päivän. Huomaat, että kouluihin mennään pikemminkin sosialisoimaan luokkakavereittesi kanssa kuin opiskelemaan. Koulu on paikka missä tulet varmasti saamaan ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut.
Vapaa-aikaa mitä et vietä sukujuhlissa ja perheesi kanssa, on suurilta osin omistettu kavereillesi. Aina on jotain tapahtumaan meneillään. Kannattaa vain muistaa, että kun chileläiset nuoret sanovat, että tavataan kello neljä, silloin vasta mennään suihkuun. Ainoa paikka missä ollaan ajoissa on koulu. Tähänkin oppii, ainakin kantapään kautta.
Tulet oppimaan hyvinkin pian nuorten suosikki tanssit ja kappaleet, sillä musiikki ja tanssiminen ovat jokaisen juhlan pääpointti. Aina kattaa kokeilla uusia asioita ja sanoa kyllä kun kaverisi kutsuvat sinut jonnekin. Miltä kuulostaisi hiekkadyyneillä laskettelu, vuorilla tähtien katselu, outojen jätskimakujen koittaminen tai jalkapallomatsi?
Perhe on hyvin tärkeä asia chileläisille. Perhe useammin myös kattaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, sillä lähiperheeseen lasketaan isovanhemmat, tädit, sedät ja serkutkin. Myös hyvin läheiset perheystävät voidaan laskea lähiperheeseen. Useimmissa perheissä isä toimii perheenpäänä.
Perheen kanssa vietetään paljolti aikaa. On yleistä, että myös viikolla niin kuin viikonloppunakin sukulaisia tulee käymään ja kyläilemään. Koko perheen ja suvun syntymäpäivät ja muut juhlat ovat tärkeitä kaikille, ja niihin osallistutaan koko suvun voimin. Kaikkien nimien muistaminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia, mutta sanat tia/o, prima/o, abuela/o (täti, setä/eno, serkku, isoisä/isoäiti) ovat aina käytettävissä. Sukujuhliin kannattaa aina osallistua sillä, jos et innostu pelkästään mahtavista ruokakattauksista ja herkuista, suku ottaa sinut heti avosylin vastaan. Puhumattakaan omasta isäntäperheestäsi.
Koulu Chilessä eroaa huimasti siitä mihin olet Suomessa tottunut. Useammin vaihto-oppilaat laitetaan yksityisiin kouluihin, missä taso on korkeampi kuin kunnallisissa kouluissa. Myös koulupuku saattaa alussa tuntua hieman oudolta, mutta älä huoli, vuoden aikana opit arvostamaan tätäkin. Mikään ei ole helpompaa kuin aamuisesta vaatekriisistä luopuminen.
Kouluissa oman luokan ryhmähenki on myös suurempi, sillä olet melkein poikkeuksetta aina oman luokkasi kanssa koko päivän. Huomaat, että kouluihin mennään pikemminkin sosialisoimaan luokkakavereittesi kanssa kuin opiskelemaan. Koulu on paikka missä tulet varmasti saamaan ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut.
Vapaa-aikaa mitä et vietä sukujuhlissa ja perheesi kanssa, on suurilta osin omistettu kavereillesi. Aina on jotain tapahtumaan meneillään. Kannattaa vain muistaa, että kun chileläiset nuoret sanovat, että tavataan kello neljä, silloin vasta mennään suihkuun. Ainoa paikka missä ollaan ajoissa on koulu. Tähänkin oppii, ainakin kantapään kautta.
Tulet oppimaan hyvinkin pian nuorten suosikki tanssit ja kappaleet, sillä musiikki ja tanssiminen ovat jokaisen juhlan pääpointti. Aina kattaa kokeilla uusia asioita ja sanoa kyllä kun kaverisi kutsuvat sinut jonnekin. Miltä kuulostaisi hiekkadyyneillä laskettelu, vuorilla tähtien katselu, outojen jätskimakujen koittaminen tai jalkapallomatsi?
Tunnisteet:
Chile,
espanja,
vaihtari,
vaihtariblogi,
vaihto-oppilaaksi,
vaihto-oppilas,
vaihtovuosi,
YFU,
yfufinland,
youth for understanding
lauantai 10. huhtikuuta 2010
"Alli! Muista kolmioasento!!"
Elikkä taal mä oon ihan kunnos ja mun kaupungissakaan ei oo mitään vakavaa tapahtunu ton maanjäristyksen takii. pelästysin vaan tosi paljon. Ne ketkä on vähänkään seurannu uutisii ni varmaa tietää et Etelä-Chile on iha kaaokses. Siel on jotkut kaupungit ihan maantasal, ku siel oli tsunamiiki ja mitä kaikkee en oo iha ees selvil mitä kaikkee siel on tapahtunu mutku uutisiii kattoo ni vähän vaikee sitä on uskee todeks. Joltain ihmisilt on yhdes yös niinku menny kaikki, et ainut omaisuus mikä niil on jääny ni on vaattet mitkä on pääl. ihan järkyttävää. Sit kaiken lisäks ku siel jotkut ihmiset meni ihan sekasi ja alko ryöstelee kauppoi ja ties mitä, ni ei siel kyl kukaan haluis olla. Luin lehdest yhen artikkelin Concepcionist ja siin oli yks nainen joka selitti et sillon maanjäristyksest seuraavan päivän sinne Consepcioniin saapus tosi paljon kuorma-autoi, ja he luuli et ne ois ollu apuu, mut sit ne oliki ihmisii jotka tuli varastaan kaikkee :o en tajuu miten joku voi tehdä tollee. Joku ihmisarvo pitäis sentää olla. Sen mä ymmärrän jotenkin et varastaa jotai ruokaa et pysyyy hengis tollases kriisitilantees, mut se et ihmiset alkaa varastaa taulutelevisioi ja ties mitä kaikee turhaan ni siin saa kyl sit olla aika pahasti päästään viallaan. Siel on vielki kaikki aika paljon sekasin ja armeijan miehet pitää kurii yllä.
Mul oli kyl aika paljon onnee ton maanjäristyksen kannalt, ku oon itekki kiertäny nyt kesälomal Chilee ympäri ja ämpäri et oisin voinu olla ihan mis vaan. sit toinen kans et onneks en lähteny sillon perjantai illal juhlimaan, koska oisin ollu maanjäristyksen aikaa juhlimas ja mun kaverit ketä oli ni selitti et se oli ihan kaaos, ne oli ollu yhes discos. Ei siel ollu ketää kuollu mut siel oli katost tippunu kaikkee roinaa ni ihmisii oli loukkaantunu ja sit se koko rakennus oli heilunu iha sikana, ku se on iha sellanen heikko rötikkä muutenki. Mä olin kotona onnellisesti nukkumas sit yhtäkkii alko lattia heiluu tai en niinku tajunnu et mitä tapahtuu mut heräsin ihan heti ku tajusin et nyt on jotai meneillää. sit niinko kaikki vaan heilus oikeest se oli nii pelottavaa ku en oo ikii ollu missää järistyksis, juma. Sit mun yöpöydän lamppu tippus ja kaikki verhot heilu ja sit mun äiti tuli hakee mua mun huoneest ja lähettii menee ulos, sit niinku ei oikeest melkee pysyny pystys ku kaikki heilus. En osaa selittää se oli niin outoo ku lattia sun alla vaan liikkus! Ei oltu päästy viel ulos asti ni sähköt meni. sit haettii mun pikkuveli ja mentii meijä terassil seisooo. Meijän uimaaltaas oli ihan järkyt aallot ja oli täysikuu ni näki tosi hyvin. uima-altaast lähti melkeen 20 cm vettä. Oli kauhee meteli siel ulkon et emmä tiä olin iha shokis luulin oikeest et tulee joku maailmanloppu, sit ku se kesti viel iha sairaa kaua ja voimistu vaaan. mun iskä muisteli siin samal et joo tää on kyl voimakkaampi ku se vuoden 1985 maanjäristys. Ihan ku en ois muutenki ollu iha paineis!
Onneks alko hiljeneeee se järistys ja sit ku se loppu ni oli vaa iha hiljast. Jotai siin heiluttii ja laitettii jotai vaattei valmiiks et jos järisee viel uudellee ni pitää olla valmiina. Sit mentii uudellee vaa nukkuu ku kello on puol neljä aamul. menin mun sänkyyn makaa ja olin ihan paniikis, kaiken lisäks alko tulee niit jälkijäristyksií, et siin mä sit makasin mun sängys ku sänky aina heilus vähän väliii ja mun katos on sellanen kilinäkello ni se sillee kivasti aina ilmotti ku vähänki järisi. Ei siin sit kauheesti tullu nukuttuuu et aamul ku "heräsin" ni ei ollu vielkää sähköi eikä vettäkää tullu sen takii. Oltii ihan uutispimennos, mut iltapäiväl mentii tuttujen luo mis oli sähköt ja sain shokin ku katoin uutisii ja näin millast esim Concepcionis oli. Kyl tuli pieni helpotuksen tunne et tääl los Andesis ei käyny pahemmin! Ilmottelin kans Suomeeen et oon hengis ku tajusin et ne ketkä on nähny uutiset ni on varmaa aika paniikis. Mut se on vaa sillee et uutisis näytetäään aina ne kaikkist pahimmat ja kamalimmat kuvat. Jos mun kaupungist ottais kuvan ni ei siit ees huomais et tääl on ollu mitää maanjäristyst, vaik tääl se oli 7 astet richer. Tääl on rakennukset vissiin parempilaatusii tai jotai. mun koulust jostain paikoist meni jotai kattojuttui rikki mut neki on nyt jo korjattu. Kaupungintalo meinas sortuu mut seki on pystys viel vissii.
Tänään mun luokal tuli uus poika Bryan. Se asu ennen Etelä-Chiles Concepcionin ihan vieres ja sen talo on asumiskelvoton. Sen koko perhe on elos kuitenkin ja nyt se tuli sen pikkusiskon kans tänne Los Andesiin koska siel Concepcionis ei vaan pysty olee et se on selviytymist kokoajan ku ulkon ei saa liikkuu ilta 9 jälkee ja sielt on pulaa ruuast ja ei oo sähköi eikö mitään. Bryanin isoäiti asuu tääl Los Andesis ni se on sen luona nyt sen pikkusiskon kans. sen vanhemmat jäi Concepcioniin auttaan kaikes uudelleenrakenukses ja ku sen isäl on työpaikka siel ni sen täytyy olla siel. Bryan on tääl Los Andesis vähintää 1,5 kk, mut se sanos kyl et varmaan kauemmin ku siin kestää et siel Concepcionis kaikki normalisoituu ja voi silti olla et se jää tänne. Oikeest se oli nii mukava et mua teki oikee pahaa ku se kerto ku se oli yöl heränny ja sit ne oli vaa lähteny nopee sielt talost ja nyt se talo on iha muussina ja et ne oli viikon ollu siel Concepcionis sillee vähäl ruual ja kaikke, mut sit ne onneks tuli tänne turvaan. sit sil oli vaan sanottu et pakkaa kamat et sä lähet Los Andesii, ja ei sil nyt kauheest ollu pakkaamist ku sen talost oli kuulemma aika vaikeet saada mitää :(iha hirveet. mun ois vaa tehny mieli halata sitä ja sanoo et ei mitää hätäää se oli nii sellanen. mut oon kyl tosi ylpee meijän luokast koska kaikki on ottanu sen tosi hyvin vastaa. Se istuu mun takana ja Felipen vieres sillee hyvin. Et sil on oikee mainio istumapaikka, ni mä pidän sil ainaki sit seuraa jos kukaa muu ei :)
Yks mist oon oikeest tosi ilosesti yllättyny tai niinku en oo ikinä nähny mitään vastaavaa ku heti ton maanjäristyksen jälkeen tää kansa niinku oli heti yhdes auttamas. Joka ikinen ihminen et ne kenel on itelläkin puutet jostain ni oli valmiina antamaan vaattei tai ruokaaa tai ihan vaan auttavan käden. Mä ite olin meijän koulus ku siel Punanen Risti järjesti sellasen vaatekeräyksen et ihmiset lahjotti vaattei sit kaikkii meijän koululaisii ja muitaki tyyppei vaan tuli sinne lajitteleen niiit, koska niit oli ihan sikana, niit lajiteltii varmaa joku 3 päivää ja sit ne lastattiin bussiin. Tääl niinku joka paikas on keräyksi ja kaikki järjestää kaikkii en osaa ees oikee selittäää mut tää näkyy niinku kaikkial et oli jotain älyttömän hienoo nähdä ku siel meijänki suurinosa meijänki koululaisist vapaaehtosesti heräs 7 aamult ja tuli sinne lajittelee niit vaattei, sit ykski poika vaan selitti et on tää paljon kivempaa ku olla kotoon vaaa, ja se oli kyl totta siel oli just hauskaa ja sai tutustuu uusiin ihmisiin. Ton maanjäristyksen jälkeen kesäloma jatkus viikol, ja just se viikon kaikki oli siis koulus auttaas siin vaatekeräykses.
Nyt ku koulu alko ni meil on ollu joka päivä maanjäristyspoistumisharjoitus ja sit ollaan harjoteltu kolmioasentoo mihin pitää mennä jos tulee jälkijäristys. Viime perjantain iski kaks kertaa oikee kunnon jälkijäristys ja olin koulust just, voitte kuvitella ku kaikki meni iha paniikkii sit piti tehä se asento ja mä ja yks nacha oltii vähä hukas tai mä olin enemmänki paniikis ja pidin vaa mun pulpetist kii ni emmä keskittyny mihinkää kolmioihin, ku se on sellanen et pitää mennä lattial sellatti kontallee sillee hienosti ja kädet päänpääl. Koko muu luokka oli jo maas makaas ja huuus vaan et 'Alli kolmioasento!' Kyl mä se loppujenlopuks sit tein.. Mut oikeest kiva paniikki jos tulee kunnon maanjäristys ja ollaa koulus ku se et ihmiset alkaa huutaa ja juoksentelee ympäriinsä ni vaa lisää sitä paniikkii!!! Toivottavasti ei nyt kuitenkaa. Ens kerral keskityn kolmioasentoon paremmin.
Terkkui kaikil!
Maskulainen Alli lähti vaihto-oppilaaksi Chileen heinäkuussa 2009.
torstai 19. marraskuuta 2009
Quiero que sea domingo
Joo, elikkä sunnuntaita ootan ja muutenkin koko viikonloppua, kun näillä näkymin on tulos niin kivaaa!! Mun vanhemmat anto luvan mennä sinne konserttiin Santiagoon eli ei tullu turhaan ostettuu lippuu. Ens kerralla kysyn kyllä noilta ennen ku alan osteleen lippuja. Noi mun vanhemmat on välil tosi omituisii kun musta tuntuu ettei ne kauheesti puhu keskenään! Aina jos sanon vaikla isälle, et nyt meen tonne ja tonne niin sitten toi äiti ei ikinä tiedä mistää mitään. Ja nytkin maanantaina kerroin äidille tosta konsertista - ja se sano että joo okei mee vaan. Sitten eilen hän sano et täytyy nyt vähän miettii tota konserttii ettei se välttämät olekaan hyvä idea. Hän lupas kysyy isältä. Äsken ku syötiin oncee (iltapala) niin isä kysys: "Alli onks sul jotain viikonloppusuunnitelmii?". Olis se pitäny arvata ettei toi äiti oo jutellu tolle isälle. Kuitenkin pääasia, että nyt molemmat ainaki tietäää ja mä päääsen kuuntelee reggaetonii ihan livenä!
Voin nyt kertoo vähän näist viikonloppusuunitelmist, mutta ku Chiles ollaan ni voi olla et nää muuttuu ihan täysin mut toivotaan et pysyis suunnilleen tällasena. Elikkä perjantaina ois yhden meijän koululaisen synttärit. En tunne sitä, mut jos Valentina menee ni mä meen sit sen mukaan. Sit lauantaina on joku meijän koulun järjestämä perhepäivä (kuullostaa tosi hyvältä! ahahahah) ni sinne mennään aamupäivällä ja syödään lounas siellä. Iltapäivällä koko muu perhe lähtee kylpyläään ja jihuuuuu jään kotiiin!!! Ei siis sillä et ois sinne kylpyläänki kiva mennä, mut ku me oltais siel sunnuntai-iltaan asti ni mun konsertti menis sivu suun. Sain siis jäädä kotiin. Täs on viel kauheet järjestelyt kun sit oon yksin tääl yötä. Meen ehkä jollekki kaveril yöks tai sit pyydän tänne jonkun. Näiden mielestä on siis ylipelottavaa olla yksin kotona yötä.
Lauantaipäiväks on luvattu lämmintä, ni aattelin pyytää tyyppei meijän uima-altaalle. Wuhuuu. Sitten vihdoin kaiken ton jälkeen koittaa sunnuntai ja lähdetään aamulla heti Valentinan kans sinne konserttiin ja sit kaikki menee superhyvin ja ollaan ilosia.. Sinne tulee vaik mita hyviä bändejä, oon nyt yrittäny harjotella jotain biisejä ulkoo että ois siel kiva laulaa mukana. Konsertin jälkeen jäädään luultavasti valentinan tädin luo yöks, koska se asuu siellä Santiagossa! Jihuu :D
Huomaakste, että mä tsemppaan tän kirjottamisen kans. Toi Helena, virolainen vaihtari, hoputtaa mua kirjottaa tänne ku kerroin sille etten ikinä saa aikaseksi. Kyl tiiän että tätä on sit niin kiva lukee itekki vuoden jälkeen, vaikkei kukaan tätä nyt lukiskaan.
Chauchau, Alli
Voin nyt kertoo vähän näist viikonloppusuunitelmist, mutta ku Chiles ollaan ni voi olla et nää muuttuu ihan täysin mut toivotaan et pysyis suunnilleen tällasena. Elikkä perjantaina ois yhden meijän koululaisen synttärit. En tunne sitä, mut jos Valentina menee ni mä meen sit sen mukaan. Sit lauantaina on joku meijän koulun järjestämä perhepäivä (kuullostaa tosi hyvältä! ahahahah) ni sinne mennään aamupäivällä ja syödään lounas siellä. Iltapäivällä koko muu perhe lähtee kylpyläään ja jihuuuuu jään kotiiin!!! Ei siis sillä et ois sinne kylpyläänki kiva mennä, mut ku me oltais siel sunnuntai-iltaan asti ni mun konsertti menis sivu suun. Sain siis jäädä kotiin. Täs on viel kauheet järjestelyt kun sit oon yksin tääl yötä. Meen ehkä jollekki kaveril yöks tai sit pyydän tänne jonkun. Näiden mielestä on siis ylipelottavaa olla yksin kotona yötä.
Lauantaipäiväks on luvattu lämmintä, ni aattelin pyytää tyyppei meijän uima-altaalle. Wuhuuu. Sitten vihdoin kaiken ton jälkeen koittaa sunnuntai ja lähdetään aamulla heti Valentinan kans sinne konserttiin ja sit kaikki menee superhyvin ja ollaan ilosia.. Sinne tulee vaik mita hyviä bändejä, oon nyt yrittäny harjotella jotain biisejä ulkoo että ois siel kiva laulaa mukana. Konsertin jälkeen jäädään luultavasti valentinan tädin luo yöks, koska se asuu siellä Santiagossa! Jihuu :D
Huomaakste, että mä tsemppaan tän kirjottamisen kans. Toi Helena, virolainen vaihtari, hoputtaa mua kirjottaa tänne ku kerroin sille etten ikinä saa aikaseksi. Kyl tiiän että tätä on sit niin kiva lukee itekki vuoden jälkeen, vaikkei kukaan tätä nyt lukiskaan.
Chauchau, Alli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)