Weihnachten & Neues Jahr

Elina, Saksa

Hei!

Täällä Saksassa vietetään joulua 24. päivä ihan niinkuin Suomessakin, meillä oli joulukuusi, lahjoja ja paljon ruokaa, mutta useita eroavaisuuksiakin löytyy!

mm.
 -Joulukoristeita ei meillä ainakaan paljoa löytynyt, itse taittelin paperista parit tähdet ja oli
meillä muutamat jouluvalotkin (ja kuusi tietenkin!), mutta muuten omasta mielestäni vain pikkasen (johtunee varmaan kotosuomessa vuosittaisesta joulukoristeiden runsaudesta ;))
-Kuusi ostetaan ja koristellaan perinteisesti vasta joulu-aattona (ostettiin tänä vuonna kuusi kyllä aikaisemmin).
-Joululahjat tuo Kristuslapsi, ja joulukirkossa käy miltei jokainen, joko aattona tai joulupäivänä

Perinteinen jouluruoka Saksassa on uunissa paistettu hanhi, jota me ei titenkään tehty kun puolet huushollista on kasvissyöjiä. Jouluperinteet Sakssa ei ole mitenkään tiukkaan painettuja niinkuin Suomessa, joka mun host-maman mielestä saattaa johtua siitä, että suuri osa saksalaisista perinteistä ´rikkoontui´ ja muuttui suureltaosin toisen maailmasodan aikaan.

Tänä jouluna meilllä syötiin tomaatti-pinatti-lehtitaikina-piirakkaa, ja sekasalaattia. Ja tietenkin Plätzcheneitä!  

Kaikki saksalaiset leipovat ja syövät joulun aikaan Plätzcheneitä. Mulla tässä rivissä on ne mitä me tehtiin, eikä missään nimessä kaikkia sortteja (joita yhteensä luultavasti yli 100).
Vasemmalta oikelle;
Springerle (Aniksen siemenillä maustettuja kovempia keksejä),
Vanillekipferl (vaniljan makuisia tomusokerilla päällystettyjä ´sarvia´,
kaakao-manteli-keksi (ei välttämättä ihan ´oikea´ Plätzchen),
Heidesand (Voikeksejä, joissa voi on ruskistettu, jonka takia kooostumus sellanen ´hiekkamainen´), Buttergebackene (Tavallisia voikeksejä -vähän kuin piparit ilman mausteita- nomparelleillä koristeltuna),
Schokocrossies (Cornflakessejä sekotettuna sulaan suklaaseen),
Lebkuchen (paksu manteli-pipari), ja
Kokosmakronen (kookos-macaroneja).

 Joulupäivänä toivuttiin vielä joulu-aatosta ja 26. käytiin kirkossa.

- - -

Uusivuosi vietettiin Beckin perheen kanssa, syötiin Racletteja (aaah, rakastan !<3), pelailtiin, ja käytiin katsomassa ilotulitteita (vaikkei mitään nähtykkään sumuisuuden takia). Oli ihan huippu ilta, ja oon erittäin happy, että sain viettää sen just näiden tyyppien kanssa! :)

Racletteja tehdään tuollaisessa pienessä pannusessa, joka sitten laitetaan tuohon uunijutskaan, jossa on ylhäällä ja alhaalla lämmin levy. Racletteja voi tehdä ihan millä täytteilä vaan haluaa, ja perinteisesti päälle tulee vielä Raclette juustoa (tai ihan tavallista juustoa). Edesltävistä kuvista voikin nähdä, että meillä oli täytteinä mm. perunoita, ruusukaalia, paprikaa, sieniä, pizza taikinaa, maissia, sipulia, kastikkeita ja paaaljon muuta. Lisäksi tarjolla oli vielä erilaisia salaatteja.

Atleast we tried! 2016 !!

 

- - -

Vielä jotain kivaa kerrottavaa on, että olin 3.-10.1 BDP:n (Bunde Deutscher PfadfinderInnen, partio) talvimatkalle Schwarzwaldin vuoristoon, siitä vielä piakkoin enemmän! Ja 16.1 pääsen taas viettämään päivän Berliinissä :)

Bis später!

Joulun ja uuden vuoden juhlintaa Ranskassa

Anniina, Ranska

 

Bonsoir & hyvää uutta vuotta 2016!

Tänä vuonna mun motto ei oo "new year, new me", vaan "new year, better me". Aijon nyt nauttii ihan täysillä täällä, koska mun vaihtovuosi alkaa lähestyy jo puoltaväliään ja aika on tosiaan rajallinen. Enkä voi elää tätä aikaa uudestaan, joten pakko tarttuu hetkiin ja tehä niistä unohtumattomia. Oon muutenkin tosi innoissani tästä vuodesta 2016. Vietän siitä ainakin puolet täällä Ranskassa, mutta saman vuoden aikana musta tulee "aikuinen", meen takas Suomeen (tällä hetkellä erittäin epämieluisa ajatus) ja vaikka mitä muuta. Tällä hetkellä mulla on niin hyvä olla täällä, että mielelläni jään tänne vielä puoleksi vuodeksi. En oo varmaan ikinä käynyt läpi niin paljon hyvää ja huonoa yhden vuoden aikana, kun, mitä 2015 vuonna, mut kaikki se on kasvattanut mua ihan sikana ja tehnyt musta sen ihmisen, mitä oon nyt 1. Päivä tammikuuta 2016. Tästä on hyvä alottaa uus vuosi ja uudet kujeet...

Ennen joulua Anna tuli meille tänne Toursiin pariksi päiväksi. Käytiin shoppailemassa, leffassa kattoo star wars (enkuks!!!!!!), luistelee mun hostien kaa ja sit ihan vaan hengailtiin. Mulle tää mimmi on kun joku kauan kadoksissa ollut kaksonen, koska ollaan niin samanlaisia haha täydennetään toistemme lauseet, nauretaan samoille (aina yhtä huonoille) jutuille ja ymmärretään toisiamme. Mun h-siskolla ja sen kaverilla on ystävyyskorut, mut mulla ja Annalla on ystävyyskengät haha no ei nyt sentään tykästyttiin vaan samoihin kenkiin ja päädyttiin ostamaan samat kengät. Meillä on kaikkii super kivoja suunnitelmia vielä loppuvuodelle ja oon kyllä niin kiitollinen, että tää norjalainen mimmi on täällä jakamassa vaihtovuoden mun kanssa...

Tässä nyt me kuuluisat joulutortut, mistä puhuin jo aiemmin... Ihan hyvin onnistu paitsi, että se luumu asia oli vähän liian juoksevaa niin sitä oli vähän "partout" (mikä toi on nyt suomeks en keksi mitää vastaavaa sanaa??) mut maku oli hyvä!

Ton pukin perässä juostiin mun nuoremman h-siskon kanssa, koska hän halusin nähdä "oikean" joulupukin haha (Toi oli myös varmaan mun 5 kerta noilla joulumarkkinoilla, on tullut koluttua aika hyvin noi läpi eri ihmisten kanssa, mut mitää en oo ostanu)

Joulu oli aika hämmentävä, mut tosi jees kokemus! Ei kerinny mikään suomikaipuu yllättämään, kun oli pikkasen erilaiset meiningit kuitenkin. 24. Päivä oli oudon tavallinen päivä. Käytiin pyörähtää siskon kanssa kaupungilla (kaikki kaupat oli ihan normisti auki) ja pelattiin veljen kanssa ping pongia takapihalla  (+15 ja pitkähihaisella pärjää). Illalla kuitenkin alettiin valmistautua messuun. Mentiin ajoissa varaamaan paikat koko perheelle, koska kirkko oli ihan täynnä. Messun jälkeen viimeisteltiin ateria ja syötiin pitkän kaavan mukaan ja oli tosi rento ja hauska ilta. Meillä oli mm le foie gras (hanhenmaksaa) ja jouluhalkoo (ja tietty mun tortut + erittäin hyvin onnistunut tiikerikakku, jonka tein myös jouluksi), mutta muuten ei ollut ehkä ihan perinteisin ranskisjoulu. Pääruuaksi meillä oli kanaa, pariisinperunoita ja herneitä. Ruoka oli hyvää (niinku lähes aina tääl) ja seura vielä parempaa, joten tosi onnistunut jouluaatto, ettei siinä mitään kinkkua ja rosollia kerennyt edes kaipaamaan. 

Lahjat avattiin 25. Päivä aamuna. Sain tosi söpöjä lahjoja ja mun lahjat oli kaikki tosi onnistuneita, joten kaikki oli tyytyväisiä!

Joulun jälkeen sunnuntaina otettiin suunnaksi Bretagnen "pääkaupunki" Rennes, jossa mun h-iskän äiti eli mun toinen h-mummi asuu. Kokoonnuttiin joulu "goutéelle" (välipala???) koko suvun voimin ja naurua riitti ja kaikki oli tosi mukavia. Mun molempien host vanhempien suvut on tosi rentoja ja hauskoja, joten ei ollut paljon kiusallisia hetkiä. Olin laskenut väärin päivät, mitä ollaan Rennesissä, joten mulla oli ihan liikaa kamaa messissä, mut onneks meil on sellai perheauto hehe. Kuitenkin niinä parina päivänä mitä vietettiin Rennesissä käytiin kahvilla ja lounaalla sukulaisten luona ja sain nähdä taas uusia paikkoja Bretagnesta. Käytiin myös tivolissa mun h-iskän ja veljen kanssa.

Tässä on yksi Jardin Thaborin pääsisäänkäynneistä, joka ei kyllä anna sille ihan oikeutta, koska talvi. Tää Jardin on kuulemma Ranskan 3. Julkinen puutarha ja se on siis ihan tosi upee (käytiin syyslomalla kiertelemässä tuolla).

Vikana päivänä h-mummi kierrätti mua ja mun sisaruksia autolla kaupungilla ja käytiin tsekkaa kaupungintalon valo-show, joka oli ihan sika siisti! Erilaisii heijastuksia eri teemoilla!!

Lähdettiin mun h-vanhempien kanssa tiistai päivällä takasin Toursiin. Käytiin lounaalla mun h-iskän siskon luona, joka on Yfun Bretagnen alueen joku aluehenkilö. He on myös hostannut useampia kertoja ja heidän omat lapset (mun host serkut) on ollut vaihdossa Yfun kautta. Oli tosi kiva jutella, kun kerrankin joku mun host perheen ja vaihtarikavereiden lisäksi tajuu vähän mun tilannetta. He on myös hostanneet muutaman kuukauden suomalaista tyttöä, joten heiltä löytyi muumimukeja, joiden pelkkä näkeminen sai kyllä hymyn huulille.

Näiden parin päivän aikana, mitä ollaan nyt oltu kolmisteen mun hostien kanssa Toursissa oon hoidellut kaikkia käytännön juttuja, tehnyt vähän koulujuttuja pois alta, siivonnut kunnolla mun huoneen (vihdoin), pyörinyt kaupungilla, leikannut mun hiukset vihdoin ja muuten vaan ottanut rennosti. Uuden vuoden aatolle mulla oli kaksi vaihtoehtoa, jäädä mun h sisarusten kanssa Rennesiin tai tulla Toursiin mun hostien kanssa. Päädyin sitten viettämään aattoa mun hostien kavereiden kartanoon (kyllä ihan valtava talo uima-altaineen ja omine ajoteineen). Mun hostit on aika nuoria, joten oli tosi rento tunnelma, kun paikalle oli kerääntynyt mun hostien parhaita kavereita lapsineen. Syötiin hyvin (hyi maistoin ekaa kertaa ostereita ja voin kertoo et tais jäädä ekaan kertaan niiden syönti) muuten ruoka oli super hyvää oli ankkaa ja hanhenmaksaa. Juhlien isännät oli järkännyt kartanoon myös oman tanssilattian ja tietyn määrän kuohu-, puna- ja aperitiiviviiniä tanssilattia olikin aika täynnä, nauroin niin paljon ja mulla oli tosi hauska ilta, vähän erilainen uusi vuosi, mut tosi jees. 

À la prochaine!

-Anniina

Myöhäinen joulupostaus Saksasta

Emilia, Saksa

Hyvää Joulua Saksasta! Joulu on meillä kotona Suomessa todella ihana perinne, aina samanlainen mökissä mummolassa ja ihanan suomalaisen jouluruoan kera. Tämä joulu olikin hieman erilainen kun mihin olen tottunut. Todella monelta olen kuullut, että koti-ikävä tuli jouluksi. Minulla taas ei, sillä joulu ei tuntunut joululta. Ei lunta, eikä samaa fiilistä kuin kotona.

Aamulla nukuimme kaikki myöhään ja söimme hieman paremmat aamupalat. Tavallisesta aamupalasta se ei kuitenkaan erottunut. Lähdimme iltapäivällä kirkkoon. Oli hieman erilaista, olimme nimittäin katoolisessa kirkossa ja siellä oli lasten tekemä näytös Jeesuksen syntymisestä.

Kun pääsimme kotiin kirkosta laitoimme kaikki tarvikkeet Raclettia varten valmiiksi ja katoimme pöydän. Haimme kaikki lahjamme ylös ja laitoimme ne ikkunan/oven viereen. Heillä on joka vuosi ollut joulukuusi, jonka alla myös lahjat, tänä vuonna se jäi uuden isomman sohvan takia. Söimme hyvin ja kauan. Ruokailun jälkeen olikin lahjojen aika. Täällä joulupukki ei ole yhtä suosittu kuin Christkindl, eli hieman kuin Kristus, joka tuo lahjat. Häntä ei kuitenkaan ikinä tavata. Suomestakin tuli paketti täynnä suklaata ja muita suomalaista herkkuja.

Illan päätteeksi lähdimme vielä mun hostäidin siskolle pelaamaan Activity -peliä muitten sukulaisten kanssa. 25-26.12 eivät olleet erikoisempia, kävimme vaan 26.12 mun hostperheen suvun kanssa hienommassa paikassa syömässä aamupalaa.

Joulu Sveitsissä

Monika, Sveitsi

Tää on mun eka joulu ilman perhettä. Tätä mää oon pelännyt koko vuoden. Mitä jos koti-ikävä iskee joulun alla? Mitä jos mää haluan keskeyttää vaihtovuoden? Oon aina ajatellut, että juhla-pyhät olisivat ne pahimmat ajat. Mutta kun joulu lähenee, oon aina vaan innostuneempi. Vaikka sairastinkin taas 10 päivää joulukuusta, koti-ikävä ei vaan iske.

Jouluni on astetta erilaisempi, tullaan vierailemaan paljon; huomenna vietetään hostperheen kesken, ylihuomenna mennään hostäidin äidille, torstaina taas Alpeille loma-asunnolle, jonne tulee hostäidin sisarukset ja heidän lapset, perjantaina hostisän vanhemmille ja illalla palataan loma-asunnolle, jossa ollaan ehkä 10 päivää. Huh. Ehkä se on se syy, miksei mulla oo koti-ikävää, koko ajan menoja. Hostperheen kanssa olen niin hyvissä väleissä, nimittäin emme ole riidelleet koskaan. Se taitaa johtua siitä, että oon ollut niiiiiin kiltti ja hostvanhemmatkin kilttejä mua kohtaan, niin ei tule mitään konflikteja. Tosin vaihtoaikani ei ollut niin täydellistä, muutamat asiat vaivaavat mua, mutta niitä hoidetaan sitten joskus.

Joulumarkkinat ovat ihan isoja täällä ja muuten joulukoristeiden kanssa ei nuukailla. Zürichista löytyy ihania joulukoristeita että aamuisin ratikan odotusaikani ei tunnu miltään. Tuijotan vaan koristeita ja tadaa, ratikka tulee.

Itseasiassa en malta odottaa joulua, sillä pääsen laskettelemaan Alpeilla… yhteensä ehkä 2½ viikkoa! Eka perheen kanssa ja sitten YFU-leirillä, mulle tulee olemaan niin mahtavaa leirillä!

Pari neuvoa;

Älä ajattele suomalaisia perhettäsi ja kavereitasi koko ajan. Tapaathan heitä ensi vuonna taas.

Ole positiivinen ja tee koko ajan jotain. Muista toki levätä välillä, ettei burnout tuu. Koko ajan tekeminen vie ajatuksen pois Suomesta.

Ihmiset ovat erilaisia, jotkut ikävöivät helposti ja jotkut (minä) eivät. Joillakin kemiat eivät vaan kohtaa isäntäperheen kanssa ja joilla nopeasti.

Ainiin,
Frohe Weihnachten und ein gutes neues Jahr

Terveisiä Berliinistä!

Oona, Saksa

Neljä pitkää, mutta samalla niin lyhyttä kuukautta on jo takanani. Aika juoksee niin nopeasti: ei voi olla mahdollista, että jo melkein puoli vuotta olen ollut poissa kotoa. Toisaalta täällä on toinen kotini, enkä vielä pode ollenkaan koti-ikävää Suomeen.

Ensimmäiset viikot isäntäperheessäni ja vieraassa maassa olivat huvittavia: tuntui, kuin minut oltaisiin vain tiputettu vieraiden ihmisten joukkoon osaamatta kieltä ja tuntematta tapoja. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin oli aivan vierasta, mitään sellaista en ollut vielä ikinä tehnyt. Samalla kuitenkin „uusi alku“ oli ihana, kun kukaan ei tuntenut minua etukäteen ja sain aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.

Isäntäperheeni on vielä ihanampi, kuin etukäteen muutaman sähköpostin ja syntymäpäiväpuhelun pohjalta olin kuvitellut. Perheeni kanssa kanssa olemme niin erilaisia, mutta kuitenkin niin samanlaisia ja yhtä perhettä. Minua kohdellaan yhtenä perheenjäsenenä, eikä vain vaihto-oppilaana, mistä iloitsen valtavasti! Minulla on samat velvollisuudet kuin sisaruksillani ja saan yhtälailla kuulla kunniani, jos en tee hommiani. Edellämainitun asiankin lasken vain positiiviseksi, ja oikeastaan minulla ei ole perheestäni mitään negatiivista sanottavaa! Olen maailman onnellisin, että olen juuri tässä perheessä.

Koulutulokseni ovat suurimmaksi osaksi olleet vielä huonoja, mutta ne ovat parantuneet sitä mukaa, kun opin kieltä. Ainakaan vielä en ole jaksanut kauheasti keskittyä lukemaan, kun arvosanoilla ei ole liiemmin väliä ja on niin paljon muuta tekemistä. Käyn siis tavallista saksalaista „lukiota“, jos sitä voi lukioksi kutsua, kun välitunneilla jaloissa juoksentelevat myös seitsemän vuotta minua nuoremmat koululaiset. Yleisesti isompina eroina suomalaiseen lukioon voin sanoa, että kirjoitamme paljon enemmän erilaisia tekstejä, opettajia tulee teititellä ja kouluruokaa ei ole.

Arkeahan elämä täälläkin on, mutta ihanaa sellaista! Uudet ystäväni ovat ihania ja Berliini on mahtava suurkaupunki, jonka tarjonnasta saan yli neljän miljoonan muun asukkaan kanssa nauttia. Koko kaupunki on jo joulutunnelmissa, kun ihmiset käyvät joulumarkkinoilla juomassa Glühweinia, vaikka lunta ei ole maassa.

Vielä ehtii hakea ensi vuodeksi vaihto-oppilaaksi, ja jos seikkailu yhtään kiinnostaa, suosittelen enemmän kuin lämpimästi! En ole vielä hetkeäkään katunut, että ryhdyin tähän. Nyt jo tuntuu kamalalta kuvitella, miltä tuntuu ensi kesänä jättää saksalainen perheeni, kotini, kouluni ja ystäväni. Onneksi siihen on vielä pitkä aika.

Liebe Grüße,
Oona Tuominen

Aikainen joulu

Sanni, ranskankielinen Belgia

Kun Suomessa 6. joulukuuta juhlitaan itsenäisyyspäivää, täällä on vähän erilaisempi juhla. Kun Suomessa on Joulupukki, on Belgiassa St. Nicolas. Tämä ei kuitenkaan ole yhtään sama asia kuin Joulupukki muuten kuin, että hänellä on valkoinen parta, punaista vaatteissaan ja hän jakaa lahjoja kilteille lapsille.

5. joulukuuta lapset jättävät kenkänsä takan ääreen, jotain juotavaa St Nicolas:lle sekä porkkanan hänen aasilleen. Yön aikana St Nicolas saapuu aasinsa kyydillä ja tulee savupiipusta sisään palkiten kiltit lapset täyttäen heidän kenkänsä lahjoilla. Oikeastaan jo muutamia päiviä ennen virallista St Nicolas:n päivää, saattaa kenkiin ilmestyä pieniä tavaroita.

St Nicolas on siis samantyylinen hahmo kuin joulupukki, mutta tuo lahjansa kauan ennen joulua, tarkemmin ottaen Suomen itsenäisyyspäivänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joulunakin saataisi lahjoja. St Nicolas:lla on myös omanlainen tyylinsä, eikä hän yritä näytää turhan paljon serkultaan Joulupukilta, niin kuin monet muut kuten Santa Claus ;)

St. Nicolas käy myös vierailemassa kouluissa, yhdessä hänen ei-niin-ihanien kumppanien kanssa. Hänen seuranaan usein siis liikkuu mustiin pukeutunut hahmo nimeltään Père Fouettard, joka jakaa tuhmille lapsille hiiltä ja/tai pieksemisiä, silloin kun St Nicolas taas palkitsee kiltit lapset suklaalla, kekseillä ja appelsiineilla.

Meidänkin koulussa tämä tiimi kävi vierailemassa, vieraillen jokaisessa luokassa, vaatien toisia laulamaan ja toisia lupaamaan, että ovat kiltimpiä tulevaisuudessa. Kaikki kuitenkin saivat kasan herkkuja popsittavaksi. Se olikin ehkä ainoa piristys siihen, että Suomen itsenäisyyspäivänä, kun suomalaiset lomailevat, olin itse koulussa ja kaiken lisäksi tekemässä uskonnon koetta.