Onnellinen

Aino, Uusi-Seelanti & Australia

Täältä löytyy yks elämäänsä rakastava vaihtari, jonka hymy ei meinaa hyytyä, koska koko ajan on niin mahtava fiilis. Just nyt tuntuu siltä että tää vaihtoon lähteminen oli oikeesti mun elämän paras päätös ja en vois olla tyytyväisempi kaikkeen ! Parin viime vuoden aikana oon oppinu arvostaa onnellisuutta ihan uudella tavalla ja osaan nauttii siitä ja elää hetkesä. Totta kai kaikille tulee huonoja päiviä, mutta just nyt en jaksa miettiä niitä vaan haluun keskittyä nauttimaan tästä hetkestä ja hyvästä mielestä !

Mulla alko siis viime viikolla koulu, ja oon tutustunu ihan mahtaviin ihmisiin. Jännitin ihan hirveesti ekaa koulupäivää ja mun kädet suunnilleen tärisi ku yritin saada mun koulupuvun kauluspaidan nappeja kiinni aamulla. Kaikki meni kuitenki tosi hyvin ja mut otettiin tosi hyvin vastaan, kaikki oppilaat on tosi ystävällisiä ja on tosi kiinnostuneita uudesta vaihtarista ja haluu kuulla Suomesta. Varsinkin meiän ilmasto sekä koulutusjärjestelmä kiinnostaa tosi paljon ("siis teiän ei ihan oikeesti tarvii käyttää koulupukua tai istua lounaalla koulun parkkipaikalla ?")

Taisin aikasemmin jo mainita, että mun koulu täällä on ihan valtava. Uuden-Seelannin lukio kestää viis vuotta eli 2600 oppilasta on jakautunu vuosille 9-13 (ite oon year 12). Kaikki paitsi viimesen vuoden opiskelijat käyttää samanlaista koulupukua, eli voitte vaan kuvitella miten vaikeeta on yrittää tunnistaa joku tietty henkilö kaikkien vihreiden takkien ja ruutuhameiden seasta.. Koulupuvun lisäks koululla on aika paljon muitakin sääntöjä ulkonäön suhteen, pojat ei esim. saa kasvattaa partaa tai viiksiä, korvakorujen lisäksi ei saa olla muita lävistyksiä ja hiukset pitäis olla aina kiinni. Onneks ihan kaikista säännöistä ei olla ihan yhtä tarkkoja ...

Koulurakennus on ihan älyttömän monimutkanen, ja toivon että viidessä kuukaudessa ehin tottua siihen.. Koulu koostuu monesta blockista, joissa jokasessa on 4-8 luokkahuonetta plus ihan liian monta ovea eikä ikinä tiiä mille puolelle päätyy ku astuu ovesta ulos. Onneks ihmiset on oikeesti tosi ihania ja aina on joku kuka voi neuvoo miten pääsen mun seuraavalle tunnille. Uusi-Seelantilaisia ei turhaan sanota tosi ystävällisiks, se on oikeesti ihan totta! En oo ikinä tutustunu näin moneen näin ihanaan ihmiseen muutamassa päivässä. Ihan parissa päivässä tuli semmonen olo, että mulla on kavereita, ketkä ei oo vaan pelkkiä tuttuja keitä näkee koulussa, vaan ihan oikeita ystäviä. Mulle on kans sanottu että oon sopeutunu tosi hyvin meiän kouluun koska oon avoin ja hymyilen kaikille (oon kuulemma kaikkien mielestä kiva heh)

Mun pitää varmaan tehä vielä erillinen postaus koulusta, koska asiaa ois niin paljon. Loppuun laitan vielä vähän maisemakuvia, koska en vaan pääse yli iitä miten kaunista täällä on ! (ja sit ihmiset kysyy multa miks ihmeessä halusin tulla just Uuteen-Seelantiin ..)

Eilen mun host-siskon poikaystävän perhe tuli meille ja ennen dinneriä käytiin parin tunnin kävelyllä. Käveltiin about viis kilometriä meiän talolta ylämäkeen vuorelle, ja näkymät oli ihan mielettömiä!

Koulunkäyntiä ja kameleontteja

Sanni, Saksa

Aloitin mun koulun keskiviikkona, 12.8,  tekemällä mun lukujärjestyksen koulusihteerin sekä mun hostäidin kanssa ja voin sanoa, että koulunkäynti täällä on aika erilaista! Oli ihana tunne, kun lukkariin ei ilmestynyt fysiikkaa tai kemiaa, jotka on mulle ihan hepreaa jo suomeksi :D Pakollisina aineina mulla on saksaa, matikkaa ja englantia ja muut aineet sain valita pääasiassa itse paitsi, että yksi luonnontiedeaine tuli ainakin ottaa. Mun lukkarista löytyy siis noiden pakollisten aineiden lisäksi historiaa, uskontoa, kuvista, biologiaa, maantietoa, liikuntaa ja pedagogiikkaa. Ihan järkyttävä määrä siis aineita, mutta tunnit on vaan 45 minuutin pituisa niin ne mahtuu oikein hyvin. Esimerkiksi tiistaisin mulla on vaan kaks tuntia koulua :D Mun polvet on taas aika huonossa kunnossa, niin saatan joutua tiputtamaan mun liikankurssin ja ottamaan jotain uutta tilalle, mutta saas nähdä! Kierreltiin myös vähän koulua ja mun "ohjaavaopettaja" esitteli mut muutamille mun luokkalaisille. Musta otettiin myös valokuva meiän koulun rehtorin sekä tän ohjaavanopettajan kanssa ja se kuva koristaakin meiän koulun nettisivuja tällä hetkellä :D Jos haluut käydä kurkkaamassa, että missä oikeen opiskelen (tai stalkkaamassa tän hehkeän kuvan) niin googlaa Ruhr-Gymnasium Witten. 

Tässä kuvaa mun lukkarista, joka tosiaan on aika tyhjähkö :D (Hups mun moka! Mulla oon siis vielä perjantaisin yksi hissan tunti englannin jälkeen, mutta se jäi nyt vahingossa pois!) Esim. just toi perjantain kolmen tunnin hypäri ei ollut mitään herkkua, mutta tullaan tollon aina mun hostveljen kanssa kotiin tekemään ruokaa! Mun toinen hostveli lähti siis vaihtoon ja hän ois ollut mun kanssa samalla vuosikurssilla, niin nimenhuutoja ekoilla tunneilla on ollut aika huvittavaa seurata, koska meillä ois ollut lähes kaikki kurssit yhessä :D

Eka kunnon päivä oli siis torstai ja pakko myöntää, että olin aika kauhuissani koko päivän! Mun molempien veljien aamutunnit oli vielä peruttu niin jouduin tulla yksin bussilla kouluun. En kyllä bussissa tosiaan ollut yksin, sillä aamubussit on aina ihan täpöten täynnä koululaisia ja vikoilta pysäkeiltä ei ees mahdu porukkaa sisään. Sama toimii myös koulun jälkeen ja ne matkat on ollut kyllä ihan tuskaa seistä täydessä bussissa ilman ilmastointia, kun ulkona on +30 astetta! Tosiaan menin aamulla kouluun kuviksen tunnille klo 7.45 ja kun istuttiin luokassa niin meille tultiin sanomaan, että tuplatunti onkin peruttu. Vitsit, että porukkaa ärsytti ja mullakin oli 3. ja 4. Stunde vapaana niin jäi kyllä paljon löllöily aikaa. Jäin kuitenkin luokkaan juttelemaan kahden pojan kanssa ja pari tuntia vierähtikin tosi nopeesti! Hypärillä kävin kiertämässä keskustaa ja hoitamassa paperijuttuja hostiskän luona kunnantalolla. Koin myös elämäni mielenkiintoisimmat uskonnontunnit, kun käytettiin kaksoistunti kameleonteista puhumiseen. Saatiin myös läksyksi essee "Minä olen kameleontti, koska..." Ok, opettaja anto mulle kyllä eri esseen, mutta en malta kuulla muitten tuotoksia :D Mun essee oli vähän helpompi, "Kuka minä olen?". Tunneilla en ymmärrä lähes mitään, varsinkaan solubiologiasta ja läksyä tulee aika rutkasti verrattuna Suomeen. Uusi kokonainen kouluviikko edessä, kyllä tää tästä lähtee rullaamaan!

Ylemmässä kollaasissa mun muutamia koulukirjoja (rakas solubiologia <3) ja sitten mun mappi :D Tosi monet on liimannu lukkarin tohon kanteen, minkä mäkin oon tehny. Helpottaa hirveesti!

Alemmassa kollaasissa mun joka päiväiset pelastajat; sanakirjat ja sanastovihko OWO:lta. Kääntelen aika paljon sanastoa oppitunneilla, kun en tajuu mistään mitään :D Toisessa mun kirjoitusvälineet, pääasiassa stabiloilla mennään!

Listasin tähän vähän eroja mitä oon huomannut mun koulukäynnistä Saksassa ja Suomessa. Nää ei siis välttämättä koske koko Saksaa, mutta mun Bundeslandissa, Nordhein-Westfalenissa sijaitsevassa gymnasiumissa hommat menee ainakin näin:

• Ensimmäinen Stunde alkaa aina klo 7.45, joten aikasia aamuja tiedossa tänä vuonna! Nää aamut on mennyt yllättävän hyvin, vaikka herätyskello soikin jo 6.00.
• Päivän aikana on maksimissaan 10 Stundea, joista yleensä päivällä on ainakin yksi Stunde vapaana Mittagesseniä varten. Porukka käy keskustassa/kotona syömässä jonkunlaisen lämpimän ruoan tänä aikana. Erillistä ruokatuntia ei siis ole! 
• Jos ei ole hypäriä ruokailua varten, kuten mulla ei ole maanantaisin, niin silloin syöt sun eväät välkkien aikana. Peruseväät kouluun on muutama leipä ja ehkä joku hedelmä. Oppituntien aikana ei saa syödä ollenkaan.
• Koulupäivä voi siis maksimissaan olla 7.45-16.30 pituinen. Mulla on esim. keskiviikkoisin toi maksimipituus, mutta 7. ja 8. Stunde vapaana. 
• Päivän aikana on kaksi 20 minuutin pituista ja yksi 15 minuutin välkkä, jolloin oppilaat syö eväitä ja siirtyy seuraavalle tunnille. Muuten välkät on 5 minuutin siirtymävälkkiä.
• Kaikki oppitunnit on  45 minuutin mittaisia, mutta usein on tuplatunteja eli puolentoista tunnin pituisia, mikä on lähes sama kuin yksi tunti suomalaisessa lukiossa. 
• Täällä teititellään opettajia ja opettajat teitittelee myös oppilaita. Tätä on ollut vähän vaikea muistaa, mutta opettajat on tosi ymmärtäväisiä heti, kun kerron olevani vaihto-oppilas :D 
• Oppitunnit on vain ja ainoastaan oman luokkatason kanssa, eli ei ole samalaista luokatonta systeemiä kuin esim. suomalaisessa lukiossa. Mä olen 10. luokalla niin mulla on tunteja pelkästään 10. luokkalaisten kanssa. (Tää jotenkin vaihtuu siirtyessä 11. luokalle, mutta en osaa nyt hirveen hyvin selittää, kun en ite oo 11. vuosikurssilla :D Jos joku tietää niin kerro ihmeessä!) 
• Vessat on ihan mielettömän outoja! Kun tuut vessaan niin heti oven vieressä on metalliteline, johon on lukittu vessapaperirullia mistä sun tulee ottaa "tarvittava määrä" mukaan vessaan ja käyttää sitten se. Vessanpöntöissä ei oo myöskään sitä kansiosaa, mikä on musta ihan hirveen ällöttävää. Mulla on ihan kamala pakkomielle saada se kansi aina kiinni... :D 
• Oppitunteja perutaan ihan kokoajan ja jokapäivä! Koulun aulassa on sellanen infotaulu mihin on merkitty kaikki päivän aikana perutut tunnit ja niitä on aina ainakin yks A4-lappu täynnä. Mun ekana päivänä multa oli peruttu kolme tuntia, koska "opettaja ei vaan ilmestynyt paikalle". Voi kyllä olla etten myöskään huonolla saksallani vaan ymmärtänyt miksi sitä tuntia ei ollut, mutta niitä peruutuksia on ihan mielettömästi! 
• Kouluissa on puhelinkielto! 10-12 luokkalaiset saa käyttää puhelintaan välitunneilla, mutta muuten se on aika tiukasti kiellettyä. Tunneilla en oo nähnyt kenenkään ees vilkasevan kännykkäänsä ja tosi vähän niitä näkyy välkilläkäään. Opettaja voi takavarikoida puhelimen ja saat sen sitten tunnin/päivän päätteeksi takaisin. 
• Jos aivastat tunnilla (tai no nyt missä tahansa Saksassa) niin joku sanoo aina "Gesundheit", eli terveydeksi. Se on ollut aika hassua sillä opettajakin saattaa keskeyttää puheensa vaan toivottaakseen ton jollekkin oppilaalle :D 
• Kaikki asiat on mapeissa ja muovitaskuissa. Oon kyllä todennu tän tosi hyödylliseksi ja jatkan tätä varmaan Suomessakin! Kaikilla on siis jonkunlainen mappi mukana, missä on eroteltu eri aineet eri taskuihin. Vihkoista revitään papereita ja tungetaan tunnin lopuksi mappiin. Tunneilla käytetään myös ihan mielettömästi monisteita, mikä on varmaan yks syy tälle mapitukselle!
• Kirjotus tapahtuu kuulakärki/mustekynällä, mikä on tuottanut ainakin mulle vähän ongelmia tässä alussa ja mun paperit onkin aina huvittavan suttusia :D 

Nyt ei tuu ainakaan muuta mieleen, mutta palailen mahdollisimman pian!

Saksalainen koulu

Nea, Saksa



1) Gesamtschule, Grundschule, Gymnasium, Hauptschule & Realschule

Ihan rehellisesti sanottuna mulle ei ole vielä selvinnyt tarkkaan, mikä funktio noilla kaikilla eri kouluilla on. Grundschule on joka tapauksessa alakoulu, jossa ollaan vuosiluokat 1-4 ja sen jälkeen siirrytään toiseen kouluun. Mun käsityksen mukaan valtaosa menee Gymnasiumiin ja nuo muut vaihtoehdot on olevinaan jotenkin huonompia ja enemmän ammattiin suuntautuneita kuin Gymnasium eli lukio. Jotta tämä koulujärjestelmä olisi mahdollisimman vaikea, joka osavaltiolla on eri systeeminsä ja vielä kaupungeilla/kouluillakin on sananvaltaa. Noiden muiden koulumuotojen jälkeen mennään jonkun näköiseen ammattikouluun ja Gymnasiumista korkeakouluun.

Mun koulussa on kumminkin siis luokat 5-12 eli 10-vuotiaista 17-/18-vuotiaisiin. Mä olisiin ikäni puolesta luokalla 12, mutta mut laitettin luokalle 11 koska 12-luokkalaisilta loppuu koulu jo huhtikuussa ja ne on abeja. Tämä saksalainen luokkajako on jotenkin omituinen, koska esimerkiksi nyt 11. luokalla on sekaisin mua kaksi vuotta nuorempia ja mua vuoden vanhempia ja suurin osa taitaa olla 16, joten en tajua millä logiikalla oppilailla on parhaimmillaan kolmen vuoden ikäero keskenään. :D

Mä siis kerron lähinnä nyt Gymnasiumista ja miten se täällä Nordrhein-Westfalenissa / Kölnissä menee.




2) Tunnit putoaa pois

Opettaja on kipeä / opettajalla on Klassenfahrt 5a:n kanssa / yms -> tunti peruttu ja saadaan tehtäviä. Suomessahan systeeminä on joko hankkia sijainen tai se, että joku muu opettaja käy avaamassa luokan oven ja antamassa tehtäviä ja sitten niitä tehdään keskenään luokassa, mutta tunti pidetään joka tapauksessa. Saksassa tätä systeemiä ei oo vaan jos opettajaa ei ole, ei ole tuntiakaan. Sopii mulle!


3) Eväät

Saksassa ei ole kouluruokaa, vaan kouluruokala josta ruokaa saa halutessaan ostaa ja suurin osa oppilaista syö omia eväitä niin kuin hedelmiä, leipää, jogurttia tms. ja kaikilla on vesipullo mukana. Monet myös ostaa sen veden kaupasta joka kerta, vaikka joisikin tavallista vettä eikä mineraalivettä kuplilla(älkää ostako Rewen tavallista vettä, se maistuu pahalta.)





4) Kielten tunnit

Sitä voisi kuvitella että tehdään sanasto- ja kielioppitehtäviä kirjasta, mutta ei, mulla on enkun Grundkurs eli ns. pohjakurssi eikä sitä syventävämpää kurssia ja silti käydään monisteista Amerikan presidenttien puheen sisältöjä läpi ja mietitään tunnilla englanniksi miten USA:n itsenäisyysjulistuksessa ja amerikkalaisessa unelmassa on sivuutettu orjat kokonaan. :D

5) Kaikki viittaa

Kaikki viittaa ja koko ajan, Suomessa oon tottunut siihen että 75% luokasta makaa tunnin pulpetin päällä enkä siihen että sama määrä oppilaita viittaa koko ajan aktiivisesti. Yksi tyttö mun koulusta oli muuttanut tänne Bayerista viime vuonna ja oli kuulemma ihmetellyt miten täällä viitataan niin vähän. :D

6) Itsenäiset tehtävät

Tehtäviä tehdään ja paljon. Suomessa mä oon tottunut siihen että käydään ensin kappaleen sisältö läpi ja sitten tehtäviä, mutta täällä tehdään homma toisin päin ja ekaksi yritetään vääntää tehtävää ja sitten käydään perusteellisesti tehtävä yhdessä läpi ja opetetaan sitä itse asiaa läpi. Tämä ei toimi mun kohdalla kovin hyvin, koska mulla ei ole suurimmasta osasta juttuja aavistustakaan ja yleensä teen tehtävät jollain tapaa väärin vaikka olisin mukamas ymmärtänyt tehtävänannon.

Täällä myös pitää ajatella ja miettiä aika paljon itse, info ei vaan tule suoraan opettajalta joka luennoi kaiken tuntia luokan edessä vaan luokassa on oikeesti keskustelua ja pohdintaa eri asioista, kun ainakin mun lukiossa homma perustuu siihen että sä kuuntelet mitä opettaja sanoo ja kirjoitat sitten taululta muistiinpanoja kiltisti ylös.

7) Iso koulu

Mun koulu on suht iso suomi-mittakaavassa, yli tuhat oppilasta. Meillä on myös kaksi eri rakennusta ja toisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja pari eri siipeä ja toisessa neljä kerrosta. En voi varsinaisesti sanoa, että mua ilahduttaa laahustaa neljänteen kerrokseen 90 minuutiksi ja sitten takaisin alas, kun mun suomikoulussa kerroksia on kaksi eikä tarvi liikkua niin paljon tuntien välillä. :D

8) Täpötäydessä ratikassa ja metrossa kouluun

Mulle ihan uusi juttu on kulkea ratikalla ja metrolla kouluun :D Meen kilometrin matkan keskustasta koululle metrolla kun se on vaan niin helppoa ja otan ilon irti kunnollisista julkisista silloin kun voin! Plus en osaa mennä ilman google mapsia sitä matkaa...

Mun koululaukku on myös nykyään superpainava, kun nää tykkää käyttää täällä kovakantisia kirjoja joissa on kahden tai kolmen vuoden opetusmateriaali ja raahaan vielä lisäksi isoa sanakirjaa mukana, kun pienemmästä ei löydy ikinä puoliakaan sanoista.

9) Tämä ei varsinaisesti liity saksalaiseen koulunkäyntiin, mutta mulla on tälläinen läksyvihko, johon merkitään aina läksyt.

Nämä taitaa olla kyllä vähän nuoremmille tarkoitettu, mutta suurena kontrollifriikkinä mun oli pakko päästä kokeilemaan, kun noita ei Suomesta löydy. :D Niin joo ja meillä käytetään monisteita tosi paljon! Joka tunti saadaan joku random moniste ja yleensä läksykin on sitten joku monisteen tehtävä. :D




10) LK und Grundkurs, mündlich und schriftlich

Unohtui mainita näistä. 11. luokalla pitää valita täällä kaksi LK:ta eli Leistungskursia, joita luetaan 5 tuntia viikossa kolmen sijaan ja ne on syventävämpiä, tyyliin pitkä matikka Suomessa. Nämä aineet kirjoitetaan myös Abiturissa. Grundkurs on sitten vaan se peruskurssi jota on 3 tuntia viikossa. LKt ja random määrä muita aineita on schriftlich eli kirjallisia, ja niissä täytyy tehdä kokeet. Mündlich-aineet on suullisia ja niissä arvosana perustuu läksyihin, tuntiosallistumiseen ym. Mulle selvisi tämä mündlich/schriftlich-juttu tällä viikolla, tiesin jo aikaisemmin kyllä mitä ne meinaa, mutta luulin että mulla on kaikista aineista silti kokeet, suullisista vaan joku suullinen tentti. Saa nyt siis nähdä saanko todistusta ja jos saan, niin mitä arvosanoja sieltä tulee, kun en oo oikein osallistunut tunnilla. Pysyn aiheessa kyllä mukana, mutta en saa tarpeeksi nopeasti muodostettua vastausta opettajien kysymyksiin.

Amerikkalaisessa koulussa

Viivi, USA

wat wat wat wat WATKINS MILL

Ensimmäisestä koulu viikosta on nyt selvitty. Aloitin kouluni Watkins Mill High Schoolissa viime maanantaina. Koulussani on noin 2000 oppilasta, joka on siis noin kolme kertaa enemmän kuin Suomen lukiossani. Watkins Millissa on paljon eri etnisen taustan omaavia oppilaita; tummaihoisia, latinoja, aasialaisia, valkoisia....

Koulumme eläin on ahma ja värit ovat oranssi ja sininen. Koulun henki on jotain aivan muuta kun Suomessa, omaa koulua kannustetaan viimeiseen asti ja on täysin normaalia pukeutua koulun väreihin ihan tavallisena arkipäivänä.
Oppitunnit kestävät 46 minuuttia ja niiden välissä on 5 minuutin tauko. Tauon aikana ei ehdi tekemään muuta kuin kävelemään luokasta toiseen. Täällä on myös joka päivä sama lukujärjestys, ja kaikilla on aina koulua 7.25-14.10 eli täällä ei tunneta sanaa hyppytunti. Koska meidän koulussa kaikilla on luonas samaan aikaan, useimmat oppilaista syövät muualla kuin ruokalassa. Koulusta voi ostaa lounaan (pitsaa, ranskalaisia...), mutta suurinosa oppilaista tuo oman lounaan kouluun.





Koulun alku täällä on iso juttu. Kaikki kaupat olivatt täynnä erilaisia koulutarvikkeita, koristele lokerosi -krääsää, kaikkea mitä nyt vaan mieleen tulee! Monet myös ostivat kokonaan uuden asun ensimmäistä koulupäivää varten. Kouluun pukeutuminen eroaa paljon suomalaisesta. Ensimmäisenä päivänä monella oli todella kivat vaatteet päällä, mutta jo heti toisena päivänä lähes kaikilla oli löysät collarit ja huppari. Koulussani ei ole mitenkään hirveän tarkka pukeutumis koodi, ei liian lyhyitä shortseja/hametta ja topeissa tulisi olla noin 2 cm leveät olkaimet. Luokat ovat todella viileitä, joten vaikka ulkona onkin todella lämmin (30 astetta) niin koulussa sisällä täytyy olla pitkät housut ja paita.


Minä ja Marcus odottamassa koulubussia

Jokainen koulupäivä alkaa jo 7.25 eli aikasia aamuja on siis luvassa! Kuljen kouluun keltaisella koulubussilla, joka tulee noin 100 metrin päähän kotiovelta. Se hyvä puoli aikasissa aamuissa on, että koulu loppuu jo 14.10, jonka jälkeen mulla on field hockey harkat, (täällä treenataan myös lauantaisin, vaikka koulua ei olekkaan) yleensä noin 2,5 h. Viime viikolla meillä oli myös kaksi harjoitus ottelua

Toisin kuin Suomessa, täällä on vain kaksi jaksoa vuodessa. Jouluun asti mulla aineina on matikka, englanti, sosiologia, Modern urban world, kitara, kuoro ja Culinary essentials. Valitsin tahallani noita helpompia kursseja, koska matikassa ja enkussa on jo ihan tarpeeksi läksyjä, enkä Suomalaisessa lukiossa voi lukea esim. sosiologiaa. Voisin hieman kertoa lisää noista kursseista:

Matikka on todella helppoa, mulla on Algebra 2, jossa siis käysään funktioita yms. Tehtävät on lähinnä piirrä tämän funktion kuvaaja tyyppisiä...
Englannissa keskustellaan paljon ja viimeviikolla tehtiin mainos analyysejä. Meillä oli myös koe siitä, mitä on verbit, adjektiivit, substantiivit ja prepositiot.
Sosiologiassa keskustelemme kysymyksistä kuten miksi ihmiset menevät naimisiin, miksi ihmiset käyttäytyvät eritavalla eri seuroissa yms. Sosiologia on helppo ja todella kiva kurssi!
Moder urban world on kyseisen opettajan itse luoma kurssi. Tässäkin kurssissa vain keskustelemme, tosin aiheista, jotka ovat iso osa nyky maailmaa, kuten huumeet, rikokset, sodat, rahan jakautuminen kansojen välillä...
Kitara kurssilla opettelemme soittamaan kitaraa.... Mulla on kitara 2, joka siis on tarkoitettu oppilaille, jotka ovat aikaisemmin soittaneet, mutta olen ainoa koko kurssilta joka on ennen soittanut. Opettaja omien sanojensa mukaan otti kitaran käteensä ensimmäistä kertaa viime maanantaina. Mulle siis todella helppo kurssi. Ihmettelen vaan mitähän porukka siellä kitara 1 kurssilla opettelee, varmaan pelaa Guitar Heroa...
Naisten show kuoro on ihan uskomaton kurssi! Kävin koululla koe-esiintymässä kuoron johtajalle ennen kuin koulut alkoivat ja jostan kumman syystä pääsin naisten show kuoroon. Koko kurssi on kuin Gleestä, jos olette sitä joskus katsoneet. Kurssin huipentaa matka New Yorkkiin ensi keväänä; pääsemme katsomaan Broadway musikaalia ja shoppailemaan Times Squarella!
Culinary Essentials on sama kuin Suomen kotitalous. Kokkaamme kerran viikossa ja muina päivinä käymme läpi erityisruokavalioita yms.

Kaiken kaikkiaan koulu täällä on todella erilaista kuin Suomessa!

Beginning of the End

Saara, USA

Taas on vierähtäny kauheesti aikaa ku oon viimeeks kirjotellu nii teen taas tälläsen recap postauksen :D

Mie soitan pianoa meiän koulun jazzbändissä ja meillä on ollu aika paljon esiintymisiä nyt lähiaikoina tai ainaki jos vertaa miten vähä esiinnyttii alkuvuodesta. Meillä oli "Jazz night Spaghetti feed" joka on täällä jokavuotinen juttu. Siel esiinty kans koulun rumpubändi tai mikskä sitä kutsutaankaa :D Sen koko tapahtuman ideana on kerätä rahaa ja siel oli myynnis vaik mitä. Ja tietysti tarjolla oli spagettia :) Siel oli tosi hauskaa, vaikka tosi työlästä. Se järjestettiin meiän koulun ruokalassa ja meiän piti siirtää puolet kaikista pöydistä käytäville piiloon ja koristella se koko paikka. Ja tietysti piti siirtää kaikki soittimet ja muut sellaset sinne. Ja miulla oli uuet kengät jalassa; koko ilta oli jalkojen osalta ihan tuskaa :D Loppujen lopuks päädyin soittamaan paljoin jaloin.

Sit seuraavat esiintymiset oli sitä seuraavalla viikolla, millon meillä oli kaks esiintymistä päivässä. Eka oli yhen rautakaupan avajaisissa :D Aika random, mut meitä pyydettiin esiintymään siellä. Ja se oli keskel päivää eli saatiin olla pois koulusta :D Soitettiin sen kaupan edessä ja siel oli ihan järjettömän kuuma! Onneks miun soitin ja vahvistin ei saa olla auringossa nii sain sellasen aurinkovarjon nii en palanu :D Silti oli ihan sairaan kuuma vaik olin varjossa.. Siel ei ollu paljonkaa asiakkaita mut meil oli silti hauskaa; soitettiin keskenään samalla ku meiän opettaja otti selfieitä ämpärin kanssa.. Tällästä siis jazzbändin kanssa :D Esiintymisen syötii Taco Bellissä eli kokonaisuudessaan aika mahtava reissu :) Samana iltana meil oli esiintyminen River Park Squarella, joka on iso ostoskeskus Spokanen keskustassa. Siel oli kans kaks tän alueen Middle School jazzbändiä ja soiteltii vuorotellen niitten kaa. Taas kerran oli erittäin hauskaa :D
Nyt viime viikolla soitettiin taas koululla jossain tapahtumassa missä juhlittiin opppilaita jotka on saanu stipendejä. Oltiin siellä lähinnä taustamusiikkina :) Ens viikolla on meiän viimenen esitys, sellanen konsertti missä kaikki meiän koulun bändit esiintyy. Aika surullista et tääki on koht ohi..On ollu tosi hauskaa olla jazzbändissä, meil on ain hauskaa :D

Tanssi on periaatteessa tältä vuodelta ohi. Meillä on uus joukkue, jossa mie en oo mutta käyn silti harkoissa nii pitkään ku oon täällä :D Meil oli viimene esiintymine; paraati. Tääl järjestetään joka kevät Lilac Parade jossa kaikkien tän alueen High Schoolien bändit ja cheerleaderit ja tanssijoukkueet marssii. Se paraatireitti on reilu 3km pitkä ja koko sen ajan bändi soittaa ja myö tanssitaan. Se oli iha mahtavaa, koko keskusta oli ihan täynnä ihmisiä. Paraatia varten harjoteltiin kahtena eri päivänä kaikkien kanssa marssimalla ja tanssimalla ympäri meiän koulun naapurustoa. Se oli hauskaa, vaikka olikin ihan sairaan kuuma ulkona :D

Koulu on melkeen ohi. Meil on viel kaks viikkoo jälellä. Maanantaina ei oo kyl kouluu ku on Memorial Day :D Jee pitkä viikonloppu! Saatiin viime viikolla Year Bookit, ne on tosi siistit! Se on tosi hyvä muisto täst vuodesta. Torstaina oli Academic con, missä annettiin vaikka mitä palkintoja oppilaille, ja mie sain yhen hyvästä keskiarvosta :D Ne lausu miun nimen nii väärin ku vaa voi, "Sarah Napelli" tai jotai sinnepäin :D Koulun jälkee kävin kertoo niille miten miu nimi lausutaan, valmistujaisia varten :D Perjantaina oli juhla kaikille jotka on lukenu paljon tän vuoden aikana, kaikilla on oma lukutavote ja jos on lukenu sen verran nii sai kutsun siihe juhlaan. Siel oli joku mies puhumassa ja sen jälkee saatiin pizzaa :D Paras juhla ikinä.

Prom oli ja meni. Mie menin sinne kaverin, Ryannin, kanssa ja meillä oli NIIN hauskaa siellä!:D Laittauduttii eka yhessä ja leivottiin hetken mielijohteesta keksejä :D Sit otettii miljoona kuvaa ja mentii promiin. Siel tanssittiin ja vietettiin aikaa kaikkien kans, oli ihanaa. Sit promin jälkee mentii milkshakeille kavereitten kaa ja tarkotuksena oli valvoo tyylii koko yö mut heti ku mentii kotii nii mentii nukkuu; oltii iha poikki :D Kokonaisuudessaa ihan unohtumaton ilta!

Muuta hauskaa mitä oon hommaillu oli Bloomsday. Se on tapahtuma joka järjestetään joka vuos täällä ja ideana on kävellä/juosta 12km. Menin perheen kanssa aluks, mutta päädyin kävelee miun "tädin" kaa (joka on miuta vaan vuoden vanhempi:D) koska muut oli nii hitaita :D Meil meni oikeestaa tasan kaks tuntia. Koko Spokane oli ihan sekasi, tähän tapahtumaan osallistuu joka vuos about 50 000 ihmistä. Keskustassa melkeen kaikki kadut suljetaa ja joka paikkaan pitää mennä busseilla. Oli aika täydelline ilma ja muutenki tosi ihanaa:)

On siis ollu aika tapahtumarikasta, eikä tää todellakaan hidastu tässä loppumetreillä. Kalenteri on lähtöpäivään saakka ihan täynnä, enkä siltikään ehi tehä kaikkea mitä haluais. Yritän vaa nauttii joka hetkestä ja valmistautuu lähtöön.. Ei huvittais kyl lähtee täältä minnekkään. Mut hei, nyt on KESÄ! :D ihanaa! Terkkuja kaikille!

Love, Saara:)

Pueden pasar a los cursos

Rosa, Argentiina

Hola!! Mult pyydettiin postausta koulusta ja yritän nyt tehä sillee mahollisimman yksityiskohtasesti mut jos jää jotain epäselväks nii saa kysyä!

Nii tos alapuolel on koulun logo ja tänä vuonna meijän koulu täyttiki 50 vuotta. 

Tääl Argentiinas on koulu systeemi sillee et on primario mikä on 6-12 vuotiaille ja sen jälkeen on secundario mikä on 12-18 ja sit voi mennä yliopistoo jos haluu. Täällä Argentiinas riippuu  secundariosta et mitä eri linjoja on koulus esim. mun koulus on luonnontieteen, taloustieteen ja humanistitieteen linjat ja mä oon tos luonnontieteen linjalla. On tosi paljon eri linjoja mut mun koulus on vaa noi. Ja jokasel luokal on oma luokka ja vaa opettajat vaihtaa luokkia.

En tiiä onks muis koulus tällee mut mun koulus on nii et jokasen kahen oppitunnin jälkee on välkkä joka kestää 10 min. Ja yks oppitunti kestää 40 min. Ja koulus ei oo tääl ruokailuu koska päivä on nii lyhyt mut on koski mist sä voit ostaa melkee mitä vaa (suurimmaks osaks pelkkii makeisii) ja kaikki maksaa alle euron siis ihan kaikki :D tyylii yks sämpylä maksaa 50 centii ja tikkari 10 centtii yms.

Koulu täällä eroo ihan hirveesti suomen kouluista.Mun kouluun mennään joka päivä kaikki oppilaat puol kaheksaks kouluun ja joka päivä koulupäivä alotetaan silleen että pihalle mudostetaan jokaisen luokan jonot tytöt ja pojat erikseen ja kuunnellaan koulun tunnusbiisi. Ennen lauluu vararehtori (mun hostiskä) sanoo mikkiin ''buenos días'' eli ''hyvää huomenta'' ja kaikkien pitää hiljentyy ja laulun aikana pitää laulaa tää tunnusbiisi mut suurin osa ei laula. Sit tän tilaisuuden jälkee vararehtori kuuluttaa et ''pueden pasar a los cursos'' eli ''voitte mennä luokkiin''.

Mun lukkari on sellane et ma-ke kouluu on 7.30-13.05 ja to-pe 7.30-12.35. Mun koulus on sillee et ei pahemmi käytetä oppikirjoi vaa meil on semmone ''carpeta'' mikä on semmone iso vihko tai kansio mihin kirjotetaan kaikki muistiin panot mitkä ope kirjottaa taululle tai luettelee sen omast kirjast. Ja sen takii onki viel vähä vaikee opiskella esim jotai kemiaa ja fysikkaa ku ei oo kirjaa ja kirjotetaa kaikki mitä ope sanoo ja sit ku pitää tehä tehtävii nii emmä osaa mitää ku en tiiä miten ne pitää tehä. Tos alempan on kuva mun carpetast auki. Yhtee carpetaa yleensä ängetää kaikki aineet tai sillee et ne eritellää jollai väripaperil tai muuta.

Jokaisel koulus Argentiinas on uniformu mitä pitää käyttää. Ja meijän koulul on siniset shortsit, valkonen t-paita, siniset verkkarit, sininen huppari, valkoset sukat ja valkoset tennarit joita saa käyttää vaa verkkareiden kans tai shortsien kans ku on liikkaa ja sit semmoset mustat manne kengät joita pitää käyttää shortsien kans. Koulus ei saa käyttää meikkii ja talven aikan hiukset pitää olla sillee et etuhiukset pinneil kii tai kaikki hiukset ponnaril ja kesäl sillee et kaikki hiukset ponnaril tai letil.

Tos ylemmäs kuvas on secundarion vikan vuoden luonnontieteen linjal olevat joil on erilaine uniformu, koska aina vikan vuoden opiskelijat saa suunnittella niiden oman uniformun. Ja tos alemmas kuvas mun luokkalaisil on liikkauniformu pääl ja tuol vasemmal näkyy jotai tyttöi shortseil ja mustin mannekengil.

Tääl on tosi tarkat säännöt koulus et esim. jos tulee vaik erivärisil sukil kouluu nii tulee vanhempien ja reksin kans puhuttelu ettei kunnioita koulun sääntöjä. Ja jokaisen tunnin alussa pitää nousta seisoo ku opettaja astuu luokkaa ja istuu vast sit ku opettaja antaa luvan. Sillee koulus on rentoo mut sillee sääntöjen kans ei koska jotkut opet ei esim välitä nii paljoo et jos oppilas vaik syö tunnil vaik ei sais ja jotkut on kännyil vaik ei sais. Ja välil tunneil on sillee  et ope antaa tehtävii mut kukaa ei tee mitää vaa puhuu vaa kavereiden kans ja on kännyl yms. Ja välkät on iha erilaisii ku suomes et tääl on sillee et kaikki vaa huutaa ja hyppii ja pomppii ja on hirveen levotont ja sit suomes on sillee et kaikki on vaa kännyil tyylii hiljaa istuu jossai koulun sohvalla. Sitä mul on ikävä suomen koulust et kaikki on paljo itsenäisempää ja tääl suurin osa ei oikee osaa tehä mitää sillee itsenäisesti.

Toivottavasti saitte nyt enemmän irti täst koulusysteemist ja jos jäi jotai kysyttävää nii kysykää

Vähän välitodistuksesta ja koulunkäynnistä

Sanni, ranskankielinen Belgia

Nyt lomalaisena käppäilen pitkin lehtien täyttämiä katuja, viettäen aikaa vähän itsekseen, ajattelematta mitään. Täällä meillä on vihdoin syysloma, joka oikeestaan perustuu pyhäinpäivään, jota täällä vietetään sinä virallisena päivänä, eli 1. marraskuuta, toisin kuin Suomessa, jossa se on tietääkseni aina lauantaina. Voin iloisesti sanoa, että loman vietto lähti hyvin käyntiin.

Pakkohan minun on myöntää, että välitodistuksessani sain ihan huippuarvosanat, joten kehuja satoi koko perjantain, sillä eihän kukaan voinut uskoa, että tyttö joka ei kunnolla edes osaa puhua ranskaa, pystyisi saamaan tuollaisen keskiarvon. En kuitenkaan olisi pystynyt tuollaiseen temppuun ilman luokkalaisteni tyttöjen apua! He nimittäin ottivat minua reippaasti mukaan projekteihin, auttoivat minua ymmärtämään tehtävänantoja ja ennen kaikkea, heillä oli rutkasti kärsivällisyyttä minun ranskantaitojeni kanssa! Opettajatkin ovat olleet avualiaita ja ymmärtäväisiä ja ehkä laskeskelleet vaihtaritytön pisteitä vähän eri tavalla, mutta joka tapauksessa olen vain tosi kiitollinen ja iloinen.

Täällä pisteytys menee siis niin, että jokaisesta aineesta annetaan pisteet 0-20, ja puolikkaatkin otetaan mukaan. Pitää saada  vähintään 10, että suoriutuu aineesta. Kaikkien aineiden keskiarvo mitataan kuitenkin prosenteissa, joten pitää saada se yli 50%, että pääsee kouluvuodestaan läpi. Täällä on myös paljon yleisempää joutua uusimaan vuotensa kuin Suomessa. Koulustamme voi löytää useammankin, jotka ovat joutuneet uusimaan vuotensa jopa pariin otteeseen. Sen voisin myös sanoa, että Suomessa jaetaan niitä täysiä pisteitä paljon helpommin kuin täällä. Sen mitä olen ymmärtänyt, niin meidän luokkamme ns. "kympinoppilaat" saivat vähän päälle 80% keskiarvokseen, joten se ei tasapainotu ihan samalla tavalla kuin meidän systeemissä. Nämä olivat kuitenkin suuntaa antavat välitodistukset, sillä ensimmäiset ihan oikeat kokeet tulevat vasta joulun tuntumassa.

Moni ihmettelee miksi panostaisin koulussa, jos kerran joudun kotiin palattuani kuitenkin vetämään vastaavan kouluvuoden uudestaan. Monille vaihtareille koulumenestyshän on täysin yhdentekevä asia ja he laittavat koulutyöhön aika minimaalisen panoksen. Vaihtareiltahan ei voi olettaa, että he menestyisivät koulussa, sillä kielimuuri vaikeuttaa asioita ja täten monet piiloutuvat tämän taakse, ettei heidän tarvitse edes yrittää. Ainakin YFU:n ohjelmissa koulussa käynti on pakollista, koska sehän kuuluu paikallisen nuoren normaaliin elämään. Olemme siis koulussa päästäksemme tapaamaan ihmisiä, integroitumaan kouluyhteisöön, oppimaan kielestä, maasta ja sen kulttuurista yhä enemmän, eikä pointti ole koulumenestys.

Minun kohdallani päätavoite on ollut vain yksinkertaisesti ymmärtää mitä tunneilla puhutaan. Se oli aluksi enemmänkin vain ranskankielen oppimisen takia, halusin ymmärtää sen mitä opettajat sanoivat, eikä sillä ollut niin väliä ymmärsinkö käsiteltävät aiheet itsessään. Kaikki kävi puoliksi vahingossa, sillä aivoni prosessoivat asioita niin paljon, vertaillessaan lauseita ja sanoja suomen- ja englanninkieleen, joten jututhan jäävät päähän oikein hyvin. Tietysti on myös tunteja, joissa opettajan ääni on kuin tuutulaulu tai joissa termistö on liian monimutkaista tämän tytön pääkopalle, mutta yleisesti tämä periaate toimii oikein hyvin.

Terveiset Alankomaista!

Pipsa, Global Players -stipendiaatti Alankomaissa
 
Vaihtovuoteni on lähtenyt hienosti käyntiin, en vieläkään voi uskoa että olen täällä! Parina ensimmäisenä päivänä kiertelimme kotikylää ja kävimme tuulimyllyssä. Vaikka olen Euroopassa vaihtarina, kaikki tuntuu niin erilaiselta. Isäntäperheeni on ahkerasti tutustuttanut minua erilaisiin Hollantilaisiin erikoisuuksiin, täytyy myöntää ettei kaikki ruoat ole aivan minun makuuni.

Kouluni on lähtenyt hyvin käyntiin, aluksi kymmenenkilometrin pituinen koulumatkani tuntui tuskaiselta kun veivasin sitä pyörällä, mutta nyt se on muuttunut jo rutiiniksi. Koulussa luokkatoverini ovat jo lähes tottuneet minuun, ensimmäiset päivät olivat mielestäni suorastaan huvittavia, kun ihmiset yrittivät selittää minulle miten kaikki toimii puhuen hitaasti englantia ja käyttäen paljon käsieleitä. Alankomaiden koulujärjestelmä on aivan erilainen kun omamme Suomessa, on ollut mukava huomata että yksi (ikävä kyllä melkein ainoa) asia joka Suomesta tiedetään, on koulujärjestelmämme. Täällä on ollut pari opettajaa jotka tahtoivat ihan haastatella minua koulujärjestelmästämme.

Kielen opiskelu on sujunut hyvin, tavoitteenani on opiskella tunti tai enemmän joka päivä, isäntäperheeni on tyytyväinen kun yritän puhua hollantia. Haluan vielä kiittää kaikkia jotka ovat mahdollistaneet että saan viettää tämän upean vuoden, tässä upeassa maassa!

Kaksi kuukautta takana

Emilia, Saksa

Heippa! Elikkäs huomenna täällä Saksassa ollaan oltu kaksi kokonaista kuukautta, enään alle yhdeksän jäljellä. Pelottaa hieman, miten tämä aika oikeesti meneekään näin nopeasti? Sitä aikaa on jotenkin oppinut arvostamaan täällä, sillä tajuaa, ettei mulla oikeasti olekkaan niin paljon aikaa elämässä. Tämän vuoden jälkeen tuun varmasti tekemään paljon enemmän vapaa-ajallani, enkä vaan makaa sohvassa kattomassa telkkaria. Tuntuu et oon vaan ollut täällä kaksi kuukautta, vaikka oon tehnyt aika paljon. Aika vaan loppuu kesken jotenkin.

En ole vieläkään hankkinut saksalaista korttia puhelimeeni. Mulla on siis vieläkin suomalainen. En käytä nettiä/tekstareita/soittoja missään, paitsi kotona. Ei mulla ole edes tarvetta käytä tunneilla facebookissa, eikä siellä muutenkaan ikinä mitään tapahdu. Se oli vaan jotain mitä Suomessa tein kun oli tylsää.
Kaikki menee paljon paremmin nyt koulussa kun pääsin mun uuteen luokkaan. Siellä kaikki on suunnilleen mun ikäsiä. Oon saanut kavereita, en vaan niitä moi kavereita vaan myös sellaisia, kenenkaan voin tehdä asioita yhdessä vapaa-ajallakin.

Tän viikon aikana ehdin olla keskiviikkona Moniquen 18v synttäribileissä. (mun hostsisko) ja oli kyllä hauskaa, vaikken tuntenut oikeen ketään, loppujen lopuksi tuli kyllä tanssittua ja semmosta. Eilen oli vapaapäivä ja kaikki oli kiinni koko Saksassa. Oli se päivä kun Itä- ja Länsi-Saksasta tuli pelkkä Saksa, tai miten sen nyt selittäis. Tänäänkin vapaapäivä koska "on turhaa mennä päiväksi kouluun". Maanantaina alkaa parin viikon intensiivi enkus, matikas ja saksas. Viikkoon mahtuu myös projektipäivä, urheilupäivä yms. Siellä on siis kaikki "uudet" oppilaat ja ne "vanhat" tekevät työharjoittelua. Sitten alkaakin kahden viikon syysloma marraskuuhun asti! Siinä välissä on myös YFU-tapaaminen!

Seitsemän vauhtiviikkoa Indianassa

Laura, USA

Voi kamala kun on vaikea alkaa tiivistämään mun alkuaikaa täällä Jenkeissä!! Oon ollut Indianassa, Yhdysvalloissa, jo melkein 7 viikkoa. Ei oo mitään turhaa puhetta, kun vanhat vaihtarit sanoi, että aika lentää, päivät vaan vilisee ohitse! Joka päivä tulee jotain uutta ja jännää eikä oo kyllä hetkeäkään tylsää!

6.8. koitti se päivä jolloin jätin hyvästit mun perheelle vuodeks ja suuntasin kohti suurta tuntematonta Amerikkaa. Olin pelänny sitä hetkee etukäteen niin paljon, mut kun sen aika koitti en ees itkeny, kaikki tapahtu niin konemaisesti ja en oikeen ajatellu mitään. Kai koko juttu ei tuntunu vielä todelliseslta mulle. No siitä kuitenkin selvittiin ja matkattiin about 30 muun vaihtarin kanssa Frankfurtin kautta Washington D.C:hen.

D.C:ssä vietettiin sitten yö hotellissa kuuden muun vaihtarin kanssa ja aamulla lähti lento kohti Indianapolisia ja kohti hostperheitä, jäiks! Huomasin kuitenkin nopeesti etta jännitys oli ihan turhaa. Ei varmaan oo eka kerta kun joku sanoo tän, mutta mulla on paras hostperhe ikinä!! Mun perheeseen kuuluu mom Amanda, dad Kevin, 6-vuotias Emma, 4-vuotias Jared, Salem-kissa ja Phoebe-koira. Niistä on tänä aikana muodostunu mulle oikea perhe! On hauska kun meilla on kaikkia omia juttuja eri perheenjäsenten kanssa. Esim dad ja mina seurataan doctor whota aina yhessä ja Jaredin kanssa meilla on oma lentokoneleikki :D On ihana kun voin kertoo momille ja dadille kaikkea ja he aina tukee mua ja saa mun olon paremmaks! Ollaan riidelty ja sovittu ja itketty  ja naurettu, tuntuu etta tää kaikki on vaan lähentany meita perheenä :) Lokakuussa otetaan perhekuvat, jotka otetaan joka vuos ja ne haluu mut kuvaan, lisaks musta otetaan seniorpictures :)

Kirkko on tosi iso osa jenkkien elämää ja melkeen kaikki nuoret käy kirkossa. Hassua vaan tässä kaupungissa on lähemmäs sata kirkkoa, joten kaikki käy eri kirkossa, yhteistä on että uskonto on iso osa ihmisten elamää eikä se ole mitenkään outoa tai noloa, niinkun Suomessa saattaa välilla olla :) Täällä kirkko on vaan ihan eri kun Suomessa, tää on tällane sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Kaikki on ylpeitä omasta kirkostaan ja nuoret osallistuu viikottain kaikkiin kirkon tapahtumiin. Meiän perhe käy kirkossa joka sunnuntai kahdesti ja musta ainakin on upeeta olla osa yhteisöä. Oon saanu paljon kavereita, osallistunu moniin tapahtumiin, pelannu lazertagia, osallistunu haasteisiin, käyny hyviä keskusteluja ja nolannu itteni hauskasti koko mun ryhmän edessa haha :D ja meillä on kohta viikonloppuretkikin Kentuckyyn!

Oon saanu kokea jo vaikka mita jenkkiläistä! Eka baseballpeli, eka (American) football-peli, kaikki ruokapaikat, ostoskeskus ja kaikki kaupat, highschool, school spirit.. ja  kohta Halloween! Ollaan jo käyty Halloween cityssä( jättimainen Halooweenkauppa) ettimässä kostyymia sitä varte. Täällä kaikki mun ikäsetkin pukeutuu, mä oon varmaan Liisa ihmemaassa :) Sitten on tietenkin Thanksgiving, jollon matkustetaan Michiganiin, jonne koko suku kokoontuu, ootan tätä myös innolla!!

Mun eka koulupäivä oli suoraan sanottuna kamala. En tiiä mikä meni vikaan, mutta en todellakaan toivo kellekään mulle samaa.Koulu oli kauheen iso ja olin ihan hukassa koko aika, mulla ei oo perheessä saman ikäsiä lapsia joten en tuntenu koulusta ketään.. Mut vaikeuksien kautta voittoon eiks niin ;) Mulla menee nyt tosi hyvin koulussa ja oon tavannu niin paljon ihmisiä ja saanu kavereita!! Täälä monilla nuorilla on työ, joten kavereiden kanssa hengataan yleensä viikonloppuisin. Ollaan käyty ostoskeskuksessa, hengattu altaalla, syöty ulkona, ajeltu autolla, harjoteltu cheereja, joukkueen kanssa pesty autoja ja hengattu jalkkispeleissä :D

Aineina koulussa mulla on anatomy, study hall, algebra 2, english 12( for seniors), gym aerobics, us government ja Spanish 1. Osa aineista on tosi rentoja ja asiat on tuttuja jo entuudestaan, mutta joihinkin aineisiin, kuten anatomiaan pitää kyllä panostaa! Jenkkikoulu on siitä eri, että arvosana rakentuu kotitehtävistä, muistiinpanoista, pistareista, pienistä testeistä (joita on usein!) ja kokeesta. Täällä meitä pidetään vielä ihan lapsina ja opet vahtii koko aika mitä teet, ihan eri kun Suomessa, siellä odotetaan etta huolehdit omista asioistasi ite.
 
Koulunkäynti on muutenki tosi erilaista. Opettajia kunnioitetaan ja heitä kutsutaan ms, mrs tai mr. On ihan normaalia, ettei oppilaat edes tiedä opejen etunimiä! Jos haluut lähtee tunnilta jonnekin, tartteet hall passin, eli sellasen lapun, mikä kertoo et sulla on oikeus kuleskella käytävillä, jos sulla ei oo sitä, joudut vaikeuksiin..

Melkeen kaikki kuuluu johonkin clubiin, kerhoon tai joukkueeseen. Ite liityin cheerleading-joukkueeseen. Oon tästä toosi ilonen, koska oon saanut paljon uusia kavereita. Aluks olin tosi hämmentyny kaikesta uudesta mitä tehtiin harkoissa. Rutiineja on jotain 60-70, hypyt oli hankalia ja miun venyvyys oli jotain tosi säälittävää.. Nyt yli kuukaus myöhemmin hypyt alkaa sujumaan, oon käyny kaikki rutiinit läpi ja miun spagaatti taipuu alemmas :) Mun oli tarkotus cheerata mun eka peli viime perjantaina ja, mut järkyttävä sademyrsky tuli tielle ja se peruttiin :/ Mut tänä perjantaina uus yritys :) Ja kun koriskausi alkaa mulla on peli melkeen joka päivä, joten kiirettä riittää haha :)

Tällä viikolla on homecomingviikko, joka on vähän erilainen kun perinteisesti. Joka päivälle on oma pukeutumisteema. Maanantai: colors (eri luokka-asteet eri värit, seniorit on punaisia), huomenna neon, keskiviikkona college-shirt, torstaina back to business ja perjantaina t-shirt&jeans-day (meiän koulussa on aika tiukka pukukoodi normisti, kauluspaita ja khakikousut). Perjantaina on sitten assembly päivällä, sellanen tapahtuma koulussa ja illalla toinen assembly, johon 5 tyttöä ja 5 poikaa pukeutuu juhlapukuihin (ehdokkaat homecoming king &queen) ja tietty homecoming football-peli. Ite pukeudun cheer-uniformuun, koska cheeraan pelaajille. Meiän koulussa ei oo tanssia ollenkaan vaan peli pelkästään.. Basketball-homecoming on sitten asia erikseen. Lisäks tietty prom keväällä! :) Ja koska oon senior osallistun valmistujaisseremoniaan ja pääsen heittelemään hattuja :)

Mun englanti on parantunu niiiin paljon! Mun ajattelu tapahtuu 80 % ajasta englanniks (mutta esim. nyt kun kirjotan suomeks niin ajattelen suomeks), en normisti aattele lauseita eka suomeks ja käännä sit enkuks, puhun vaan :D ja en käännä enää kaikkea koulussa oppimaa suomeks eka, vaan opettelen sen vaan enkuks. Aineiden kirjottaminen on vaan koko aika helpompaa ja helpompaa, ymmärtäminen helpompaa ja oikeestaan mulla ei oo mitään ongelmaa kielen kanssa! Välillä unohdan suomenkielisiä sanoja ja kun en oo vähään aikaan ollu yhteydessä Suomeen, mun suomi tuntuu ihan luonnottomalta ja sujautan englanninkielisiä sanoja joukkoon! Oon kylla tosi ylpeä mun edistymisesta :) Ja muutenkin oon paljon sosiaalisempi ja rohkeempi uusien ihmisten kanssa ja mun häpeäkynnys on niin paljon korkeempi. Jos teen jotain tyhmästi niin yleensä vaan nauran tai kohautan olkiani ja jatkan elämää. :)

Tulipa vähän maratoonikirjotus, mutta kuten sanoin on aika hankala tiivistää mun elämää yhteen postaukseen :D Terveisiä kaikille sinne Suomeen!! :)

Lehmiä ja peltoja ranskankielisessä Belgiassa

Sanni, ranskankielinen Belgia

Ei ole helppoa jättää kaikki tuttu ja turvallinen taakse ja astua maahan, josta tuskin tietää mitään, keskelle kieltä, jota ei pysty puhumaan taikka ymmärtämään, ja asumaan perheeseen, jota ei tunne. Yhtäkkiä pääkaupunkiseutulainen tyttö asustaakin pienessä 5000 asukkaan kylässä, keskellä lehmiä ja peltoja.

Aluksi olin kuitenkin superinnoissani, ahmien kaikkea silmilläni, korvillani, nenälläni. Kaikki oli uutta ja jännittävää enkä saanut mistään tarpeekseni. Belgialaiset vohvelit, ranskalaiset (miksiköhän nimi ei ole belgialaiset?), suklaa, ihmiset ja goottilainen arkkitehtuuri häkellyttävät kerta toisensa jälkeen. Kommunikointi muiden kanssa oli kuitenkin hyvin vajaata, sillä aluksi en meinannut saada sanaakaan ranskaa sanotuksi, saatika sitten ymmärtänyt paljoa. Ihmiset täällä kuitenkin ovat erittäin huomaavaisia ja sosiaalisia, joten he käyttivät aikaa asioiden toistamiseen ja selittämiseen.

Täällä ranska ei olekaan ihan ”oikeata ranskaa”, ainakaan itse belgialaisten mukaan. Täällä Ardennien alueella, jossa minäkin asustelen, puhutaan omaa murretta, johon liittyy monia sanoja ja sanontoja, joita ei koskaan kuulisi ranskalaisen suusta. Välillä belgialaiset eivät edes itse tiedä miten joku asia sanottaisiin ”ranskan ranskalla”, joten tämän kanssa olen usein kadoksissa. Silloin kuitenkin kun on pakko puhua ranskaa jos haluaa vähääkään kommunikoida, koska kukaan ei puhu englantia (saatika sitten suomea), alkaa sitä pikkuhiljaa kehittymään ja nyt kuukauden jälkeen olen jo oppinut huimasti.

Kouluakin olen käynyt jo muutama viikkoa nyt ja se oli aikamoinen shokki. Koulusysteemi on hyvin erilainen kuin Suomessa ja varsinkin itse päädyin sellaiseen kouluun, joka eroaa huimasti siitä mihin olen Suomessa tottunut. Tunneilla ei ymmärrä paljoakaan, mutta koulussa silti istutaan joka päivä kahdeksasta neljään, paitsi keskiviikkoisin jolloin pääsee jo kahdeltatoista.

Kuukausi vietetty ranskankielisessä Belgiassa ja en voisi olla onnellisempi siitä, että polkuni johti tänne.

Lisää matkastani voi löytää osoitteesta www.dansmajeunesse.blogspot.fi