Miksi suomalaiset ryhtyvät isäntäperheeksi?

Mikä saa suomalaisen perheen toivottamaan ulkomaisen vaihto-oppilaan tervetulleeksi kotiinsa? Poimimme YFU:n isäntäperhehakemuksista kolme suosituinta syytä isäntäperheeksi ryhtymiselle.

1. Kielitaidon parantaminen

Vaikka vaihto-oppilas ei olekaan kielenopettaja, etenkin alkuvaiheessa isäntäperheelle tarjoutuu hyvä mahdollisuus oman kielitaidon kohentamiseen. Englannin kieltä pääsee käyttämään, kun käydään yhdessä läpi arjen asioita. Meille itsestään selvät kodinkoneet, kulkureitit, lähiympäristön palvelut ja vaikkapa saunaetiketti vaativat paljon selittämistä. Monessa perheessä sanavarasto on kasvanut huimasti, kun vaihto-oppilas on merkinnyt kodin tavarat post it -lapuilla suomeksi ja samaan lappuun on kirjoitettu kyseinen sana myös englanniksi, saksaksi tai espanjaksi. Jos perheessä on pieniä lapsia, on hellyttävää nähdä, miten kuvakirjoja tavataan yhdessä vaihto-oppilaan kanssa.  Vaihto-oppilas tulee Suomeen oppimaan meidän kieltämme ja kulttuuriamme, joten on hyvä tiedostaa heti alussa, että hänen hommansa ei ole kielenopettajana toimiminen. Mutta kun isäntäperhe auttaa nuorta arjen askeleissa, suomalaisuuden hahmottamisessa ja kielen oppimisessa – siinä samalla oppii itsekin.

2. Kansainvälisyyttä omille lapsille

Kun perheessä asuu uruguaylainen, indonesialainen tai thaimaalainen nuori, se tuo kaukaisen maailman lähelle ihan konkreettisesti. Moni suomalainen perhe haluaakin tutustuttaa omat lapsensa vieraisiin kulttuureihin omassa kodissaan – toimimalla isäntäperheenä. Myös vähemmän eksoottisista maista, kuten Saksa, Ranska tai Liettua, avautuu aivan uusia ulottuvuuksia vaihto-oppilaan kanssa eläessä. Vaihto-oppilaasta ei välttämättä tule perheen omien lasten paras kaveri, mutta maailmankuva avartuu takuulla puolin ja toisin. Välillä käy niinkin, että perheen oma nuori ja vaihto-oppilas ovat kuin paita ja peppu vielä vuosienkin jälkeen. Kun vaihto-oppilas palaa kotimaahansa, vanhemmat usein huomaavat, miten paljon lasten vuorovaikutustaidot, suvaitsevaisuus ja arvomaailma ovat muuttuneet. Tämä on yksi parhaista lahjoista, jonka voi omille lapsilleen tarjota. YFU:n isäntäperheenä voi toimia myös perhe, jolla ei ole omia lapsia.

3. Uuden kulttuurin oppiminen

YFU:n isäntäperheitä yhdistää paitsi vieraanvaraisuus niin myös tietynlainen uteliaisuus. Monelle perheelle ei enää riitä, että matkustaa itse ulkomaille. He haluavat oppia tuntemaan paremmin esimerkiksi japanilaista kulttuuria ottamalla japanilaisen nuoren osaksi omaa arkeaan. Perhe on ehkä itse asunut ulkomailla ja saanut siitä kipinän kansainväliseen kanssakäymiseen. Tai perhe ei ole matkustanut maailmalla, mutta haluaa silti tutustua toiseen kulttuuriin. Vaihto-oppilaan kautta voi oppia uutta myös omasta kulttuuristaan. Isäntäperhe pääsee havainnoimaan Suomea ja suomalaisuutta ulkomaisen nuoren silmin. Aiemmin itsestään selvät asiat eivät enää olekaan niin itsestään selviä.

Tilaa maksuton tietopaketti isäntäperheeksi ryhtymisestä. 

Språkvideo

Petra, Ruotsi

Herätys! Vaihto-oppilaaksi maailmalle.

Niin erilaista, mutta silti niin samanlaista

Sonja, Saksa

On ollut hämmentävää miten erilaiset asiat ovat niin samanlaisia, mutta silti niin erilaisia kuin Suomessa. Luonnosta löytyy samoja kasveja kuin Suomessa, mutta niiden vieressä kasvaakin jokin täysin tuntematon lajike, hämähäkit ovat ensi näkemältä samanlaisia, mutta pian saattaakin törmätä isompaan tai ennestään tuntemattomaan otukseen ja sama koskee muitakin ötököitä. Kierrätys ja energiansäästö on viety pidemmälle ja autoteillä saa pääsääntöisesti ajella kuinka lujaa haluaa.

Saksalaiset pitävät paljon kierrätyksestä ja energiansäästöstä. Biojäte, paperi ja juomapullot on suomalaisen helppo hahmottaa ja kierrättää. Useimmissa saksalaiskodeissa kuitenkin kerätään myös muovi, kuten pakkausmateriaalit erilliseen astiaan ja välillä on hankalaa hahmottaa mikä kuuluu minnekin.

Etenkään etelävaltioissa ei ole mitenkään epätavallista nähdä aurinkopaneelein vuorattuja kattoja tai ”aurinkopaneelipeltoja”, eli aukeita peltomaisia alueita, jotka ovat täynnä aurinkopaneeleja. Pohjoisemmassakin näkee paljon aurinkopaneeleja talojen katoilla, näitä peltoja ei ehkä niinkään. Energia Saksassa on melko kallista, siispä on kai kannattavampaa tuottaa osa käyttöenergiasta itse.

Ihmiset täällä ovat pääsääntöisesti todella ystävällisiä. Pienissä kylissä ja metsissä liikuttaessa on täysin normaalia tervehtiä tuntemattomia ihmisiä ja jos näin ei tee, saatetaan sitä pitää hieman epäkohteliaana. Isommissa kaupungeissa tähän ei juuri törmää. Kättely on paljon yleisempää kuin Suomessa. Täällä kätellään lähestulkoon aina kun tavataan ystäviä, vähän läheisemmät ystävät saattavat myös halata.

Välillä tuntuu, ettei kukaan täällä juo mitään ilman kuplia. Hiilihapotonta vettä saa hakemalla hakea ja monet mehutkin on hiilihapotettu.

Kuten arvata saattaa olutta täällä kulutetaan paljon, mutta kuluneiden viikkojen aikana en ole nähnyt oikeastaan ketään humalassa, satunnaisia nuoria lukuun ottamatta. Erilaisia olutfestivaaleja on paljon ja näiden aikaan pääsee näkemään sitä stereotyyppisintä Saksaa, olutta, perinteistä vaatetusta ja saksalaisia ruokia.

Vaihtovuoden aloittaminen kielikurssilla ei ole mikään huono ajatus. Kolmen viikon jälkeen on vaikea sanoa hyvästejä, mutta toisaalta voi saada ystäviä useammassa kaupungista ja kaksi perhettä Saksasta. Näin pääsee hyvällä tuurilla tutustumaan myös useampaan kuin yhteen osavaltioon. Eroavaisuuksia löytyy paljon jo pelkästään kulttuureissa Saksan sisällä.

Lisää Sonjan kommelluksista Saksanmaalla pääsee lukemaan blogissani: immdilmd.blogspot.fi