Moi!
Me ollaan Kati ja Miia ja ollaan oltu nyt viikko työharjoittelussa täällä YFU:n toimistolla Helsingissä. Me ollaan 9. luokalla ja asutaan Kangasalla. Se on siellä Tampereen vieressä..
Tässä hieman meidän kokemuksia tältä ajalta…
Miksi YFU ?
No tota… Me saatiin tietää YFU:sta sillain että me luettiin muutamien vaihtareiden blogeja ja sitten ollaan kyselty että mitä kautta he lähtivät maailmalle. Tutustuttiin sitten vähä YFU:n nettisivuihin ja me ollaan myös kiinnostuneita erilaisista kulttuureista ja ihmisistä ja ajateltiin että saisimme vähän enemmän tietoa tällaisesta työstä. Ja jotenki YFU vaan tuntuu parhaimmalta.
Maanantai
Jännitettiin vähän että miten osataan toimistolle, joten lähdettiin jonkun verran aikaisemmin kuin olisi ollut tarpeen. Löydettiin toimistolle kuitenkin melko helposti. Toimisto oli 4. kerroksessa ja kiivettiin ylös rappusia hieman jännittäen. Ihmiset YFU:lla olivat kuitenkin tosi mukavia ja nuoria, sekä kommunikointi oli helppoa ja ilmapiiri oli rento. Tunsimme itsemme tervetulleiksi.
Ensiksi tutustuimme viikon työlistaan sekä toimiston henkilöihin. Joimme kahvia ja jutustelimme. Siivosimme kopiohuonetta koko päivän, mutta kyllä siitä siistikin loppujenlopuksi tuli. Se oli yllättävän mukavaa. Saimme lounassetelit Merjalta ja ruokatunnilla kävimme syömässä kiinalaisessa saaden siis myös hieman kulttuurivaihtoakin. Sen jälkeen palasimme toimistolle hieman märkinä, koska ulkona satoi ja tuuli. Jatkoimme siivousta jonka jälkeen joimme taas kahvia ja jutustelimme. Ennen lähtöä haimme vielä kellarista YFU:n historiasta kertovia tauluja Hannan kanssa.
Lähdimme kotiin noin puoli neljän aikaan. Ensimmäinen päivä oli ollut tosi mukava ja meni odotettua paremmin ja nopeammin.
Ensiksi tutustuimme viikon työlistaan sekä toimiston henkilöihin. Joimme kahvia ja jutustelimme. Siivosimme kopiohuonetta koko päivän, mutta kyllä siitä siistikin loppujenlopuksi tuli. Se oli yllättävän mukavaa. Saimme lounassetelit Merjalta ja ruokatunnilla kävimme syömässä kiinalaisessa saaden siis myös hieman kulttuurivaihtoakin. Sen jälkeen palasimme toimistolle hieman märkinä, koska ulkona satoi ja tuuli. Jatkoimme siivousta jonka jälkeen joimme taas kahvia ja jutustelimme. Ennen lähtöä haimme vielä kellarista YFU:n historiasta kertovia tauluja Hannan kanssa.
Lähdimme kotiin noin puoli neljän aikaan. Ensimmäinen päivä oli ollut tosi mukava ja meni odotettua paremmin ja nopeammin.
Tiistai
Tiistaina olimme hieman väsyneitä, koska jouduimme heräämään vielä hieman aikaisemmin sillä Hanna oli soittanut meille edellisenä päivänä että voisimme tulla jo puoli yhdeksäksi. Tulimme toimistolle ja kannoimme taulut ja kirjalaatikot alakertaan ja siitä taksiin, jolla menimme Kansallisarkistolle. Kansallisarkistolla odotimme että taulut saatiin laitettua paikoilleen seuraavan päivän historiateoksen tilaisuutta varten. Oli hieman turhauttavaa vain istua, vaikka voisi luulla että olisimme iloisia kun ei tarvitsisi tehdä mitään ...
Palattuamme toimistolle odotimme hetken aikaa, kun muut palaveerasivat viikon asioista ja sitten menimmekin jo syömään. Takaisin tultuamme veimme kirjalaatikoita Elinan autoon ja sen jälkeen kävimme Kampin Iittalassa shoppailemassa tuikkuastioita. Heidän paketoidessa kävimme hakemassa jäätelöt Spice Ice:sta. Palasimme toimistolle pakettien kera. Pian keitimmekin jo kello 14 kahveja. Jutustelimme muutaman ihmisen kanssa ja tutustuimme heihin hieman paremmin.
Paikansimme tietokoneella sitten lähikouluja, joissa menisimme käymään keskiviikkoaamuna. Tulostimme varmuudenvuoksi kartan ja suunnittelimme reittimme.
Ennen lähtöämme teimme kaikille uudet nimilaput ja haimme kellarista mainosvihkosia. Olimme hieman yliaikaa, mutta se ei haitannut, sillä tykkäsimme olla toimistolla.
Palattuamme toimistolle odotimme hetken aikaa, kun muut palaveerasivat viikon asioista ja sitten menimmekin jo syömään. Takaisin tultuamme veimme kirjalaatikoita Elinan autoon ja sen jälkeen kävimme Kampin Iittalassa shoppailemassa tuikkuastioita. Heidän paketoidessa kävimme hakemassa jäätelöt Spice Ice:sta. Palasimme toimistolle pakettien kera. Pian keitimmekin jo kello 14 kahveja. Jutustelimme muutaman ihmisen kanssa ja tutustuimme heihin hieman paremmin.
Paikansimme tietokoneella sitten lähikouluja, joissa menisimme käymään keskiviikkoaamuna. Tulostimme varmuudenvuoksi kartan ja suunnittelimme reittimme.
Ennen lähtöämme teimme kaikille uudet nimilaput ja haimme kellarista mainosvihkosia. Olimme hieman yliaikaa, mutta se ei haitannut, sillä tykkäsimme olla toimistolla.
Keskiviikko
Nukuimme hieman pidempään, lähtien sitten bussipysäkille kohti erilaisia lukioita, joille veimme YFU:n julisteita. Joitakin lukioita ei ollut niin helppo löytää, joten siinä meni hieman aikaa. Suurin osa kuitenkin löytyi suhteellisen helposti. Tavallaan oli hieman jännittävää käydä eri lukioissa laittamassa julisteita, kun kaikki katselivat, mutta onneksi (ainakin omasta mielestämme) suoriuduimme ihan hyvin. Kiertelimme kouluilla noin puoleenpäivään, käyden välillä syömässä, jonka jälkeen tulimme toimistolle. Muut tulivat hieman meitä ennen Kansallisarkistolta, missä julkistamistilaisuus oli siis ollut.
Rupesimme pakkaamaan tilattuja historiateoksia. Välissä siirsimme yhden kaapin. Postittaessamme kirjoja juttelimme keskenämme kaikkea kivaa, mm. kaikkea vaihto-oppilasjuttuja. Haimme ennen kahvittelua Elinan autosta Kansallisarkistolta jääneet tavarat takaisin. Keitimme kahvit (ja teet), söimme pullaa ja keskustelimme sivistyneesti, jatkaen sitten työntekoa. Lähdimme kotiin taas hieman myöhemmin. Sanoimme myös heipat Hannalle, koska hän tulisi vasta maanantaina seuraavan kerran toimistolle. Hieman haikeaa …
Rupesimme pakkaamaan tilattuja historiateoksia. Välissä siirsimme yhden kaapin. Postittaessamme kirjoja juttelimme keskenämme kaikkea kivaa, mm. kaikkea vaihto-oppilasjuttuja. Haimme ennen kahvittelua Elinan autosta Kansallisarkistolta jääneet tavarat takaisin. Keitimme kahvit (ja teet), söimme pullaa ja keskustelimme sivistyneesti, jatkaen sitten työntekoa. Lähdimme kotiin taas hieman myöhemmin. Sanoimme myös heipat Hannalle, koska hän tulisi vasta maanantaina seuraavan kerran toimistolle. Hieman haikeaa …
Torstai
Tulimme noin puoli kymmeneksi, joten saimme nukkua hieman pidempään. Junassa mietimme, että olisi meidän toisiksi viimeinen päivä ja olimme hieman apeita.
Toimistolle päästyämme pakkasimme hieman lisää kirjoja ja keitimme välissä aamukahvit ja –teet. Aloimme postittamaan erilaisia esitteitä ja ohjeita, mm. vaihto-oppilaiden vanhemmille. Opimme paljon Suomen postinumeroista. Välissä autoimme Sallaa muuttamaan huoneesta toiseen. Jossain välissä kävimme syömässä.
Työn teko jatkui Miian frankeeratessa erilaisia kirjeitä ja Katin laitellessa laskunumeroita koneelle ja sitten taas yhteisvoimin postauksella
Iltapäiväkahvit ja sitten taas kirjeitä kuoriin. Kahvitteluun tottui jo, mitenköhän koulussa sitten, kun ei saa ollenkaan pitää kahvitaukoja ja jutustella ihmisten kanssa ? Mm …
Lähdettiin joskus puoli neljän aikoihin toimistolta ja silleen … Salla joutui lähtemään jo aikaisemmin ja sanottiin heipat, kun hänkään ei tulisi perjantaina.
Toimistolle päästyämme pakkasimme hieman lisää kirjoja ja keitimme välissä aamukahvit ja –teet. Aloimme postittamaan erilaisia esitteitä ja ohjeita, mm. vaihto-oppilaiden vanhemmille. Opimme paljon Suomen postinumeroista. Välissä autoimme Sallaa muuttamaan huoneesta toiseen. Jossain välissä kävimme syömässä.
Työn teko jatkui Miian frankeeratessa erilaisia kirjeitä ja Katin laitellessa laskunumeroita koneelle ja sitten taas yhteisvoimin postauksella
Iltapäiväkahvit ja sitten taas kirjeitä kuoriin. Kahvitteluun tottui jo, mitenköhän koulussa sitten, kun ei saa ollenkaan pitää kahvitaukoja ja jutustella ihmisten kanssa ? Mm …
Lähdettiin joskus puoli neljän aikoihin toimistolta ja silleen … Salla joutui lähtemään jo aikaisemmin ja sanottiin heipat, kun hänkään ei tulisi perjantaina.
Perjantai
Tultiin reippaina mutta hieman surullisina toimistolle, koska on vika päivä. Ei meitä huvittaisi mennä takasin kouluun, sillä TET-viikko on ollu ihan mahtava.
Keitettiin tuttuun tapaan kahvit ja postiteltiin hieman vielä kirjeitä. Frankeeraus oli hauskaa ja se kone oli pelottava, mutta ihan hyvin se onnistui.
Sitten ollaan kirjoteltu nyt tätä blogikirjausta. On oikeesti tosi tyhmää lähtee … Ei halua ajatella että ei muka ’koskaan, ikinä’ tulisi enää tänne tai näkisi näitä ihmisiä … Pelottavaa. Mutta ihan hyvä mieli on jääny ja silleen. Harmi että osaa ei nähty enää tänään. Saatiin me myös TET – todistukset, YFU:n laukut ja sellaiset hienot leffaliput ! Loppukahvittelut oli upeet ja nyt sitten uudet YFU – hupparit päällä kohti uusia seikkailuja ! :D
Keitettiin tuttuun tapaan kahvit ja postiteltiin hieman vielä kirjeitä. Frankeeraus oli hauskaa ja se kone oli pelottava, mutta ihan hyvin se onnistui.
Sitten ollaan kirjoteltu nyt tätä blogikirjausta. On oikeesti tosi tyhmää lähtee … Ei halua ajatella että ei muka ’koskaan, ikinä’ tulisi enää tänne tai näkisi näitä ihmisiä … Pelottavaa. Mutta ihan hyvä mieli on jääny ja silleen. Harmi että osaa ei nähty enää tänään. Saatiin me myös TET – todistukset, YFU:n laukut ja sellaiset hienot leffaliput ! Loppukahvittelut oli upeet ja nyt sitten uudet YFU – hupparit päällä kohti uusia seikkailuja ! :D
Kiitetään tosi paljon YFU:n henkilökuntaa että saatiin tulla tänne. Oli aivan mahtavaa ja saatiin paljon kokemuksia ja ihania muistoja !
Kiitokset erityisesti:
- Elina (”siistii!!”, se jonka kanssa aina hauskaa, teräsnainen)
- Salla (hyvä keskustelija, se joka juo aina teetä, muutti huoneesta toiseen)
- Tia (meistä vastuusta, laittaa sokeria kahviin, paikan älykkö)
- Annina (mielenkiintoinen, kulmahuoneihminen, cool)
- Anu (sympaattinen, hauska, olemme kateellisia hänelle )
- Merja (antaa lounarit, päästää meidät sisään, on edelleen nuori !)
- Hanna (malli, tauluvastaava, systemaattinen)
~ Kati & Miia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti