Helou!
Kirjottelen nyt täältä hostperheestä mun lähdöstä ja ekasta viikosta, jonka vietin Lauenburgissa saapumisvalmennuksessa. Perheen ja kavereiden hyvästely oli yksi vaikeimpia asioita, mitä oon ikinä tehnyt, mutta sen päivän itkeskelyn jälkeen en oo kerennyt ikävöimäään kotia, koska päivät on ollut ihan mielettömän kiireisiä. Lento Helsinki-Vantaalta Hampuriin sujui ongelmitta ja pian oltiinkin jo bussissa kohti valmennusta. Lentokentällä koettiin pieni ylläri, kun meidät jaettiinkin kahteen eri ryhmään ja puolet suomalaisista meni toiseen valmennukseen. Sillon bussissa ajatus kahtia jakamisesta tuntu ihan kamalalta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se oli paljon parempi ratkaisu, koska olisin puhunut niin paljon enemmän suomea. Meidän valmennuksessa oli suomalaisia, sveitsiläisiä, tanskalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, unkarilaisia, espanjalaisia ja italialaisia, eli aika multikulturelli porukka oltiin :D Viikko oli ihan mielettömän hauska ja hyödyllinen sekä tutustuin niin moneen mahtavaan tyyppiin! Meiän teamerit oli myös ihan mielettömiä ja parempaa ryhmää en ois voinu toivoa.
Päivittäin meillä oli erilaisia workshoppeja, jossa käsiteltiin mm. sopeutumista ja yhteydenpitoa kotimaahan. Nää workshopit oli tosi hyödyllisiä, mutta osa ehkää vähän tylsiä, koska samoja asioita on käsitelty jo niin paljon Suomen valmennuksissa. Kameraa en kantanut mukana ollenkaan eikä puhelinkaan kulkenut matkassa, mutta tässä muutama kuva vikalta illalta.
Tosi moni kuvista oli valitetavan heilahtaneita ja huonoja niin kuvat jää nyt vähäisiksi :D Naureskelin näitä kuvia katellessa, että oon yhtä valkonen kun toi suomenlippu... Oon siis nyt kolmatta päivää mun hostperheessä ja en vois olla ilosempi! Mun hostperhe on aivan ihana ja mulla on niin tervetullut olo tänne. Tää kaupunki ja alue on ihan mielettömän kaunis ja mun perhe naureskelee mulle, kun hehkutan siitä kokoajan. Mun huone on aivan valtava ja tosi kivasti sisustettu ja oon vaan vieläkin ihan hämmentyny kaikesta tästä uudesta. Oon tavannut tosi paljon sukulaisia ja naapureita, niin paljon, etten muista lähes kenenkään nimiä :D Oon myös super väsynyt kokoajan, koska joudun keskittymään kokoajan ihan hirveesti kuuntelemaan muita, että ymmärrän mitä mun ympärillä puhutaan. Ymmärrän kyllä yllättävän paljon ja mun ymmärrys paranee kokoajan. Vastaaminen ja puhuminen takkuilee vielä ihan mukavasti, mutta eiköhän sekin pikkuhiljaa ala tulemaan. Kaikki on siis täällä hyvin ja nautin mun olosta ihan mielettömästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti