Aika kuluu nyt nopeammin kuin koskaan vaihto-oppilasvuoteni aikana, 11 kuukaudesta on jäljellä enää alle kolme kuukautta. Koulu alkoi taas tällä viikolla ja takana on kahden viikon pääsiäisloma ja viikon kestänyt Mittelseminar Hampurissa.
Mittelseminar eli vaihto-oppilasvuoden puolivälivalmennus
lukeutuu ehdottomasti parhaimpiin viikkoihini Saksassa. Leirin teemana oli
media, joten saimme kuulla pieniä esitelmiä aiheeseen liittyen ja pääsimme
tutustumaan oikeaan televisiostudioon. Leirin ohjaajat olivat järjestäneet
meille paljon ohjelmaa ja jo ensimmäisenä aamuna olimme Hampurin hyytävässä
satamassa tutustumassa tunnettuihin kalamarkkinoihin. Sen jälkeen vuorossa oli
kaupunkikierros ja pääsimme näkemään kaupunkia ja sen nähtävyyksiä, kuten
Reeperbahnin ja Hampurin raatihuoneen.
Hampurin raatihuone
Päivisin kokoonnuimme yleensä pienempiin ryhmiin, joissa
käsittelimme vaihto-oppilasvuosiamme. Sitä miten isäntäperheen, kavereiden,
koulun ja kielen kanssa sujuu. Tärkeihin kysymyksiin kuuluivat esimerkiksi oman
roolin löytäminen isäntäperheessä ja siihen sopeutuminen. Oli antoisaa vaihtaa
ajatuksia muiden vaihto-oppilaiden kanssa ja sanotaanhan, ettei kukaan ymmärrä
vaihto-oppilasta samalla tavalla kuin toinen vaihtari. Yksi tärkeä asia oli se,
miten vaihto-oppilasvuosi kasvattaa henkisesti ja muuttaa ihmistä niin
valtavasti, että sitä on välillä itsekin vaikea ymmärtää.
Iltaisin ohjelma oli vapaampaa ja saimme valita itsellemme
mieluista tekemistä muutamista vaihtoehdoista. Itse taisin valita jokaisen
mahdollisen konsertin ja viikon aikana niitä tulikin kuunneltua yhteensä kolme
kappaletta. Näin onnistuneen leirin päätekijänä olivat kuitenkin ne kaikki
upeat ihmiset, joihin viikon aikana sain tutustua! Ihmisiä tuli ympäri maailmaa
ja niin täydellisestä yhteishengestä on välillä vaikea edes haaveilla.
Viimeinen päivä oli hirveä kun piti hyvästellä kaikki, mutta muistot säilyvät
ja toivon, että ehtisimme näkemään vielä koko porukalla ennen kotiinlähtöä!
Hampuria
Mittelseminarin jälkeen alkoi kahden viikon pääsiäisloma.
Ensimmäisellä viikolla vaihto-oppilasvuotta Saksassa myös viettävä ystäväni
tuli vierailulle pariksi päiväksi. Aika kului tietenkin uutta kotikaupunkiani
Müncheniä esitellen ja juteltavaa riitti aina yömyöhään.
Toisena viikkona rentoilimme host-perheeni kanssa lähinnä kotosalla ja teimme muutamana päivänä pihatöitä tulevaa kesää varten. Hampurissa viettämäni viikon aikana huomasin kuinka tärkeä host-perheestäni on minulle tullut --- ihan kuin oikea perhe!
Toisena viikkona rentoilimme host-perheeni kanssa lähinnä kotosalla ja teimme muutamana päivänä pihatöitä tulevaa kesää varten. Hampurissa viettämäni viikon aikana huomasin kuinka tärkeä host-perheestäni on minulle tullut --- ihan kuin oikea perhe!
Saksan kieleni on kehittynyt valtavasti ja kehut muilta
ihmisiltä rohkaisevat käyttämään kieltä aina enemmän ja enemmän. Eihän se
vieläkään täydellistä ole, mutta kun verrataan siihen mistä lähdettiin on
tapahtunut valtava muutos. Vaikka saksan opintoja oli takana jo viisi vuotta,
en alussa uskaltanut käyttää kieltä ollenkaan. Nyt tuntuu oudolta ajatella
miten niin arkipäiväinen asia, saksan kieli, tuotti alussa niin paljon
vaikeuksia.
Into Suomeen paluuseen on tällä hetkellä aika nollassa.
Kuten sanotaan, vaihto-oppilasvuosi paranee yleensä loppua kohden ja niin myös
minulla. Viimeiset kuukaudet ovat olleet vaihto-oppilasvuoteni parhaita ja
uskon, että vuosi paranee yhä loppua kohden!
Aion nauttia viimeisistä kuukausista saksalaisesta arjesta
yhdessä host-perheeni kanssa. Lisäksi odotan kovasti tulevaa Frankfurtin matkaa
yhdessä host-siskoni kanssa sekä tietenkin vuotta huipentavaa YES-seminaaria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti