Rückblick
Ajattelin tässä jakaa ajatuksiani, jotka on pyöriny mun päässä erityisesti viimeaikoina. Oon nyt ollu Suomessa sellaset vajaat neljä kuukautta ja ehtinyt siis palautua normaaliin ja tuttuun elämänrytmiin vaihtovuoden jälkeen. Näin syksyn iltoina on kiva muistella kaikkia vuoden sisään mahtuneita juttuja ja erityisesti siitä näkökulmasta, että mitäs sitä teinkään tasan vuosi sitten. Tänä viikonloppuna sain myös aikaiseksi toteuttaa mun suunnitelman tehdä mun seinästä yksi iso taulu ripustamalla kaikki vaihtariajan muistot siihen. Kaikki säästämäni, muille ehkä roskaa muistuttava paperimateriaali leffalipuista naapurin lasten piirroskuviin, on nyt kollaasinomaisena taideteoksena mun seinällä.
Multa on pyydetty myös, että kertoisin miksi kannattaa lähteä vaihtoon ja miksi kaikista vaihtoehdoista juuri Saksaan. Eli siis, vaihtoon lähtemisessä on tottakai kaikkien kliseisten perussyiden (uudet kaverit, uusi kulttuuri, itsenäistyminen..) lisäksi monia muita positiivisia vaikutuksia nuoren elämään. Kielitaidon määrää ei voi nykyajan maailmassa korostaa varmaankaan enää yhtään liikaa, koska kokoajan kansainvälistyvämmässä maailmassa International Teamwork tulee olemaan osa niin meidän kuin tulevien lastenlastemme arkea. Bilinguaalisuuden sijaan suositaan jo jopa trilinguaalisia osaajia.
Vaihtovuoden aikana solmitut sosiaaliset suhteet ja niiden muodostama tukiverkko voi auttaa esim. siinä tilanteessa kun mieli tekee takaisin. Itsellä kutittelis vähän lähteä jatko-opiskelujen muodossa takaisin Saksaan ja oon jo saanut kavereilta tiedon, että millon ikinä mä apua tarviinkaan, ne on valmiita auttamaan. Samoin mun isäntäperhe.
Kolmantena pointtina asiaan voisin lisätä oman henkisen kasvun (ainakin omasta mielestä) lisääntymisen. Opin mun vuoden aikana monia asioita tavatessani erilaisia ihmisiä, ja tutustuessani heidän ajatusmaailmaansa laajensin luultavasti myös omaani. Esimerkiksi sopeutuminen isäntäperheen tapoihin ja normeihin vaikutti muhun henkilökohtasesti aika paljon. Oon huomannu takasin tullessani, että mun ajatukset sekä mielipiteet nyt mainitsemattomista asioista ovat kyllä muuttuneet. En välttämättä oo vanhojen kavereideni kanssa ollessani tuonu ajatuksiani vielä julki, mutta välillä kyllä mietin, että miten nää ihmiset ajattelee näin kapeasti?!
Sitten siihen että miksi kannattaa mennä juuri SAKSAAN.
Kielenä aivan huikea, ulkopuolisten korvaan kuulostaa varmaan kamalalta, mutta se vaan on niin ihana kun sen tajuaa! Kielellä on myös Euroopassa tosi iso rooli, eli jos mielii Eurooppaan töihin niin luulenpa, että saksankielentaito on yks perusedellytyksistä. Maana se on myös monipuolinen, idässä ja lännessä, etelää toki unohtamatta on mielenkiintoisen eroavaiset kulttuurit. Vanha kahtiajako näkyy edelleen nostalgisena vivahteena.
Saksalaiset ovat eurooppalaisista ihmistyypeistä ne siinä suomalaisten ja espanjalaisten välissä ( jos näin nyt voi sanoa). Avoimia, ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä ihmisiä kertakaikkiaan. Ei tarvitse siis tosiaan pelätä, että jäisi koulussa ilman kavereita, koska niitä vaan ilmaantuu ympärille mielenkiinnon ajamina. Mutta ei ne nyt päällekäyviä ole, älkää saako siis väärää kuvaa. Tervehtiessä ja hyvästellessä halaukset ja poskipusut on ihan perusjuttu. Alussa se oli suomalaiselle vetäytyjäluonteelle aika hassua, mutta kyllä on tyhmä olo kun takasin tultuani moikkailen kavereita koulussa pienellä hymyllä tai huikkamalla nopeasti ohimennen heissanit.
Ja koska koskaan ei saa unohtaa ruokaa, on siitäkin mainittava muutama sana. Hapankaalia ja bratwurstia söin ehkä kerran ja silloinkaan en yhtäaikaa, joten kyllä siellä muutakin syödään. Olut ei myöskään oo se juoma 24/7, vaikka tärkeä rooli silläkin on. Eläminen yleensäkin on aika paljon edullisempaa kuin Suomessa eli hintataso on alhaisempi ja samoja tuotteita löytyy kuin meiltäkin.
Eli eikun hakupapereita tilaamaan ja paperia postiin und ab nach Deutschland!
 |
| Vähän se on vielä kesken, mutta siinä se mun vuosi on hyvin tiivistettynä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti