Elokuvaillat ystävien kanssa, naamiaisbileet, kokkausta perheen kanssa, uskomattomat laskettelureissut ja aptér ski ovat vain osa lukemattomista kokemuksistani seitsämän kuukauden aikana Itävalloissa. Kun elokuussa jännittyneenä, alahuuli rikki pureskeltuna, seisoin Helsinki-Vantaan lentokentällä, minulla ei ollut aavistustakaan mitä vaihto-oppilasvuoteni tulee sisältämään, ainoa tavoitteeni oli suoriutua koko vuosi kunnialla läpi.
Heti isäntäperheen tavattuani tunsin olevani osa perhettä, niin hyvin he minut ottivat vastaan. Isäntäperheeltäni olen oppinut paljon asioita, joita en koskaan olisi Suomessa voinut oppia. He ovat laajentaneet maailmankuvaani ja lisänneet itseluottamustani. Päinvastoin olen myös heille opettanut omasta maastani ja kulttuuristani tyypillisiä tapoja. Kodin ulkopuolelta olen myös saanut elämän ikäisiä ystäviä niin avoimista ja aina ystävällisistä paikallisista ihmisistä kuin myös maailman toiselta puolelta tulleista vaihto-oppilaista. Tiedän, että side näihin ihmisiin ei tule katkeamaan Suomeen paluunikaan jälkeen. Olen jakanut jo paljon kokemuksia näiden ihmisten kanssa ja tiedän, että sydämeni tulee olemaan aina puoliksi tässä maassa, tässä kodissa ja näiden ihmisten luona.
Muiden ihmisten lisäksi vaihtarivuosi on opettanut paljon minusta itsestäni. Se on antanut minulle rohkeutta ja vahvuutta, opettanut kärsivällisyyttä ja takonut uskoa itseeni.
Täällä keski-Euroopassa ovat lumet alkaneet jo sulamaan ja intohimoisinkin laskettelija on jo melkein laittanut laskettelusukset syrjään ensi vuotta varten. Kaduilla näkee jo ihmisiä ilman toppatakkia, ja minäkin, ikuinen vilukissa, rohkenen jo jättää talvitakin kotiin. Kevätväsymystä on liikkeellä, muttei kuitenkaan niin paljon, että jättäisimme tulevat vaahtobileet tai mitään muutakaan hauskaa väliin. Jokainen uusi päivä on päivä lähempänä vaihto-oppilasvuoteni loppua, mutta sitä en halua vielä murehtia. Haluan elää tätä hetkeä ja nauttia tästä sekunnista, tämä on minun elämäni vuosi.
Kira lähti Itävaltaan elokuussa 2010 ja palaa takaisin koti-Suomeen kesä-heinäkuussa 2011.
Vaihto-oppilaiden blogeja
maanantai 21. maaliskuuta 2011
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Puoli vuotta jo takana!
Tässä taannoin meni taas yksi vaihtovuoden merkkipaalu, puolivuotispäivä. Musta tuntuu oikeestaan ihan hullulta, että oon ollu täällä jo niin kauan! Ennen vaihtoa musta tuntu ikävältä olla viikko poissa kotoa, mikä tuntuu nyt jotenki hassulata ajatukselta. Näin sitä vaan oon henkisesti kasvanut vaikken mitenkään erityisesti ole treenannut. Tämän vuoden puolella ei ikävä ole oikeastaan yhtään vaivannut, mitä nyt silloin tällöin, muttei koskaan niin rajusti kuin joskus syksyllä. Ikävöinti ei tunnu järkevältä, kun kesään on enää niin lyhyt aika. Nyt tutumpi tunne on vaan sellainen kihelmöinti kun ajattelee ensi kesää, omaa rakasta perhettä, ihania kavereita ja.. saunaa :) Mutta ennen ensi kesää on vielä niiiin paljon kaikkea kivaa täällä jäljellä!
Tällä hetkellä oon ihan täpinöissäni ensi viikon Mittelseminarista, eli puolivälivalmennuksesta! Ajan lauantaiaamuna ICE-junalla (sellainen nopea) 5 tuntia 25 minuuttia ilman vaihtoa Berliiniin. Samaan junaan nousee Frankfurtissa Suomen YFU:n kautta tuntemani kaveri Iiris, joka tulee samalle leirille! On ihan mahtavaa saada nähdä häntä pitkästä aikaa! =) Oon jo suunnitellut matkaa tosi paljon. Nyt on pattereita kameraan, vaatteita mietitty, naistenlehti junailua varten ja matkaeväät ostettu, siis ne suklaat.. oon nimittäin ollut nyt kaksi kuukautta karkkilakossa, joten m&m's:t ja Suomesta tulleet salmiakkisuklaat olkoot mulle nyt sallitut =D
Junamatkan lisäksi ootan itse valmennusta tosi paljon. Viikko YFU-meiningissä ja vieläpä Berliinissä ei voi olla muuta ku hauskaa! Ohjelmassa tulee olemaan juttelua, vinkkejä ja opetusta mm. kulttuurista ja historiasta. Meillä vaihtareilla on ollut mahdollisuus valmistella oma pikkuesitelmä käsitetäviin teemoihin liityvistä aiheista. Se ei ollut pakollista, mutta päätin silti tehdä pienen PowerPoint-tietoiskun Hitlerjugendiin liittyen. Sen tekeminen oli tosi antoisaa ja opin paljon uutta, mutta oli se vähän järkyttävääkin. Vaikea kuvitella, että tässä maassa, missä asiat nyt ovat niin hyvin, on joskus oikesti eletty noin vaikeita ja kauheita aikoja. Saksalaisten suhtautuminen maan historiaan on kuitenkin tavallaan yllättänyt minut. Natsiajoista puhutaan avoimesti, vaikkakin aina asiallien vakavasti. Saksalaiset ovat siis hyvä esimerkki siitä, miten kansa on saanut identiteettinsä takaisin, mutta on nöyrä menneisyyttään kohtaan.
Berliinin-viikon jälkeen lähden samantien laskiaislomanviettoon Sveitsin alpeille. Luvassa on laskettelureissu muutaman kaveriperheen kanssa. Ohjelmaa on nyt siis niin paljon, että seuraava blogipäivitys tulee sitten vasta noin kolmen viikon kuluttua. Siihen asti toivottelen täältä paljon terveisiä Suomen hiihtolomalaisille ja muillekin!
Vilja lähti elokuussa 2010 Saksaan, Karlsruheen. Viljan oman blogin osoite löytyy linkkilistasta.
Tällä hetkellä oon ihan täpinöissäni ensi viikon Mittelseminarista, eli puolivälivalmennuksesta! Ajan lauantaiaamuna ICE-junalla (sellainen nopea) 5 tuntia 25 minuuttia ilman vaihtoa Berliiniin. Samaan junaan nousee Frankfurtissa Suomen YFU:n kautta tuntemani kaveri Iiris, joka tulee samalle leirille! On ihan mahtavaa saada nähdä häntä pitkästä aikaa! =) Oon jo suunnitellut matkaa tosi paljon. Nyt on pattereita kameraan, vaatteita mietitty, naistenlehti junailua varten ja matkaeväät ostettu, siis ne suklaat.. oon nimittäin ollut nyt kaksi kuukautta karkkilakossa, joten m&m's:t ja Suomesta tulleet salmiakkisuklaat olkoot mulle nyt sallitut =D
Junamatkan lisäksi ootan itse valmennusta tosi paljon. Viikko YFU-meiningissä ja vieläpä Berliinissä ei voi olla muuta ku hauskaa! Ohjelmassa tulee olemaan juttelua, vinkkejä ja opetusta mm. kulttuurista ja historiasta. Meillä vaihtareilla on ollut mahdollisuus valmistella oma pikkuesitelmä käsitetäviin teemoihin liityvistä aiheista. Se ei ollut pakollista, mutta päätin silti tehdä pienen PowerPoint-tietoiskun Hitlerjugendiin liittyen. Sen tekeminen oli tosi antoisaa ja opin paljon uutta, mutta oli se vähän järkyttävääkin. Vaikea kuvitella, että tässä maassa, missä asiat nyt ovat niin hyvin, on joskus oikesti eletty noin vaikeita ja kauheita aikoja. Saksalaisten suhtautuminen maan historiaan on kuitenkin tavallaan yllättänyt minut. Natsiajoista puhutaan avoimesti, vaikkakin aina asiallien vakavasti. Saksalaiset ovat siis hyvä esimerkki siitä, miten kansa on saanut identiteettinsä takaisin, mutta on nöyrä menneisyyttään kohtaan.
Berliinin-viikon jälkeen lähden samantien laskiaislomanviettoon Sveitsin alpeille. Luvassa on laskettelureissu muutaman kaveriperheen kanssa. Ohjelmaa on nyt siis niin paljon, että seuraava blogipäivitys tulee sitten vasta noin kolmen viikon kuluttua. Siihen asti toivottelen täältä paljon terveisiä Suomen hiihtolomalaisille ja muillekin!
Vilja lähti elokuussa 2010 Saksaan, Karlsruheen. Viljan oman blogin osoite löytyy linkkilistasta.
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Interns en route in Northern Finland
Day five (3.3./thu, Carola):
Arriving in Oulu was so nice yesterday. Our hostmom and -dad for the weekend were waiting for us at the platform and we had a very warmly welcome at the house, inclusive a warm dinner (despite of our very late arrival).
A Spanish teacher from Oulu had requested us to visit her school, so we tried to find that school in the morning. It turned out that the presentation would be in the afternoon, so Samia went there alone while I left for Kuhmo, five hours with the bus :-S. My arrival was interesting. What a small place… what do people do here?? But I got welcomed very friendly, got a sleeping place in an apartment from school and a teacher showed me the whole area in the evening. At least I can say, people here are very helpful and nice!
Day six (4.3./fri, Samia):
Winter sports day in Muhos!
Yes, after doing my presentation to a very participating German class, Katariina took me to see how the children would spend the rest of the day.
Playing with the snow, making ice sculptures, doing crosscountry ski, playing ice hockey... I could even go down form a hill with one students sleigh!
Well... after this day I will suggest the Mexicans schools to make a winter sports day !! Wait... I forgot about a small detail... yes, there is no snow to play with !
The evening with Family Söderlund was great! Skating on ice, going to sauna and going out with my hostsister!
Day seven (5.3./sat, Carola):
I have to revise my view on Kuhmo: between four presentations, a teacher showed me around in the car. I got a private visit in the (beautiful and impressing) concert hall and she took me to Kalevalan kylä, I saw reindeer and the library. Students also told me about bear watching and lots of winter sport activities you can do in Kuhmo. The place is not that boring after all! In the evening, I travelled back to Oulu then, yesterday.
Today, we slept long and after that: Ice hockey! Kärpät from Oulu against some other team from somewhere –it was fighty and it was great! Also the little children from my host brother were adorable.
Finnish kids are so used to snow…
Day eight (6.3./sun, Samia):
Today we had to say goodbye to Söderlund Family, who took us to the railway station after having our last meal together.
We traveled by train to Seinajöki where Carola had to change her train to go to Vähänkyrö.
I waited for Mikko, our hostfather in Seinajöki who took me home to have dinner together with his son Juha who is doing the military service. I always see many guys everywhere wearing this uniform, and I always wanted a picture from them (or with them) ... but well since Juha was wearing the uniform, I finally took a picture without feeling awkward haha !
We´ve finished the evening skating on ice!
Day nine (7.3./mon, Carola):
Onko tukka hyvin? :-D
My 2-year old host brother in Vähänkyrö (Vaasa) was gorgeous! He wanted to make a good impression on me, I suppose, so he asked his mother twice, if his hair was okay before he came to my room. Even if it was just for one night, I enjoyed staying here very much.
During the day, I was visiting a school in Närpiö. It was a Swedish-speaking school in a Swedish-speaking surrounding and it was extremely interesting to get an impression of lifestyle and attitudes here! Students in the eastern parts of Finland sometimes talk about Pakkoruotsi – and students in the western part here find Finnish a really difficult language… Yeah, maybe it is. During this visit I also found out about the opportunity of inner-Finnish school exchange: students from Swedish-speaking communities exchange to Finnish-speaking ones and vice versa. Very interesting idea, if you ask me!
After some food in Vaasa, I then went to accompany Samia in Nurmo (Seinäjoki).
Samia on Meksikosta ja Carola Saksasta - he kiertävät suomalaisia kouluja YFU:n interneinä maaliskuun ajan. Neitokaisten tunnelmia Suomesta ja suomalaisista päivitetään tänne viikoittain!
Arriving in Oulu was so nice yesterday. Our hostmom and -dad for the weekend were waiting for us at the platform and we had a very warmly welcome at the house, inclusive a warm dinner (despite of our very late arrival).
A Spanish teacher from Oulu had requested us to visit her school, so we tried to find that school in the morning. It turned out that the presentation would be in the afternoon, so Samia went there alone while I left for Kuhmo, five hours with the bus :-S. My arrival was interesting. What a small place… what do people do here?? But I got welcomed very friendly, got a sleeping place in an apartment from school and a teacher showed me the whole area in the evening. At least I can say, people here are very helpful and nice!
Day six (4.3./fri, Samia):
Winter sports day in Muhos!
Yes, after doing my presentation to a very participating German class, Katariina took me to see how the children would spend the rest of the day.
Playing with the snow, making ice sculptures, doing crosscountry ski, playing ice hockey... I could even go down form a hill with one students sleigh!
Well... after this day I will suggest the Mexicans schools to make a winter sports day !! Wait... I forgot about a small detail... yes, there is no snow to play with !
The evening with Family Söderlund was great! Skating on ice, going to sauna and going out with my hostsister!
Day seven (5.3./sat, Carola):
I have to revise my view on Kuhmo: between four presentations, a teacher showed me around in the car. I got a private visit in the (beautiful and impressing) concert hall and she took me to Kalevalan kylä, I saw reindeer and the library. Students also told me about bear watching and lots of winter sport activities you can do in Kuhmo. The place is not that boring after all! In the evening, I travelled back to Oulu then, yesterday.
Today, we slept long and after that: Ice hockey! Kärpät from Oulu against some other team from somewhere –it was fighty and it was great! Also the little children from my host brother were adorable.
Finnish kids are so used to snow…
Day eight (6.3./sun, Samia):
Today we had to say goodbye to Söderlund Family, who took us to the railway station after having our last meal together.
We traveled by train to Seinajöki where Carola had to change her train to go to Vähänkyrö.
I waited for Mikko, our hostfather in Seinajöki who took me home to have dinner together with his son Juha who is doing the military service. I always see many guys everywhere wearing this uniform, and I always wanted a picture from them (or with them) ... but well since Juha was wearing the uniform, I finally took a picture without feeling awkward haha !
We´ve finished the evening skating on ice!
Day nine (7.3./mon, Carola):
Onko tukka hyvin? :-D
My 2-year old host brother in Vähänkyrö (Vaasa) was gorgeous! He wanted to make a good impression on me, I suppose, so he asked his mother twice, if his hair was okay before he came to my room. Even if it was just for one night, I enjoyed staying here very much.
During the day, I was visiting a school in Närpiö. It was a Swedish-speaking school in a Swedish-speaking surrounding and it was extremely interesting to get an impression of lifestyle and attitudes here! Students in the eastern parts of Finland sometimes talk about Pakkoruotsi – and students in the western part here find Finnish a really difficult language… Yeah, maybe it is. During this visit I also found out about the opportunity of inner-Finnish school exchange: students from Swedish-speaking communities exchange to Finnish-speaking ones and vice versa. Very interesting idea, if you ask me!
After some food in Vaasa, I then went to accompany Samia in Nurmo (Seinäjoki).
Samia on Meksikosta ja Carola Saksasta - he kiertävät suomalaisia kouluja YFU:n interneinä maaliskuun ajan. Neitokaisten tunnelmia Suomesta ja suomalaisista päivitetään tänne viikoittain!
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Interns on SchoolTour 2011
After a long train trip we finally arrived to our first destination: Kemi. A ghost station... But although it was only 9 am. we got a really nice welcome by a friendly Couchsurfer, who offered us his couch (actually even a bed!) to sleep for the night. He also showed us around a lot, we visited the LumiLinna, Ice Breaker Sampo and we even had coffee at IKEA in Sweden. It was a great day.
Day two (Samia):
Second day on the road ... nervous, tired, excited and very happy about my first school visit!! I woke up early in the morning to catch the train that would take me to Yilitornio (Yli..what?) Yes, a beautiful small village located some kilometers away from Kemi. Sari, a teacher, was already waiting for me at the train station to take me to their school.
The students were kind of excited about having somebody visiting them from far far away. The school presentations went very good and the students participated and had a lot of questions. On the evening I started my journey to Rovaniemi.. the landscape is getting more and more snowy -and beautiful of course-
Day three (Carola):
Rovaniemi! Home of Santa, northern lights and reindeer- wait! Umm... where do you all hide? Santa closes his doors at 5 pm., the northern lights seem to think, Rovaniemi is already bright enough... and even the reindeer who nearly annoyed me during my Finland trip last summer by always standing patiently exactly there where I wanted to drive, even they seem to have disappeared...
But then I discovered new attractions! I visited Sinettä koulu where every class had built so nice ice sculptures outside alongside the road... I did two presentations in German classes there and I felt very welcome... let's see, what else this trip will bring :-).
Day four (Samia):
Today was the day... Yes the day when I finally met Santa Claus! But this was not the only exciting part of my day.
My school presentation in Sinettä was great! I talked with the 8th and 9th graders, who where really interested about going abroad. They have even showed me their school, they took me to take a tour around it and to see the skating rink, the downhill ski track and the labs.
On the afternoon we continued with our trip..next stop: OULU! More about that later...
Samia on Meksikosta ja Carola Saksasta - he kiertävät suomalaisia kouluja YFU:n interneinä maaliskuun ajan. Neitokaisten tunnelmia Suomesta ja suomalaisista päivitetään tänne viikoittain!
Day two (Samia):
Second day on the road ... nervous, tired, excited and very happy about my first school visit!! I woke up early in the morning to catch the train that would take me to Yilitornio (Yli..what?) Yes, a beautiful small village located some kilometers away from Kemi. Sari, a teacher, was already waiting for me at the train station to take me to their school.
The students were kind of excited about having somebody visiting them from far far away. The school presentations went very good and the students participated and had a lot of questions. On the evening I started my journey to Rovaniemi.. the landscape is getting more and more snowy -and beautiful of course-
Day three (Carola):
Rovaniemi! Home of Santa, northern lights and reindeer- wait! Umm... where do you all hide? Santa closes his doors at 5 pm., the northern lights seem to think, Rovaniemi is already bright enough... and even the reindeer who nearly annoyed me during my Finland trip last summer by always standing patiently exactly there where I wanted to drive, even they seem to have disappeared...
But then I discovered new attractions! I visited Sinettä koulu where every class had built so nice ice sculptures outside alongside the road... I did two presentations in German classes there and I felt very welcome... let's see, what else this trip will bring :-).
Day four (Samia):
Today was the day... Yes the day when I finally met Santa Claus! But this was not the only exciting part of my day.
My school presentation in Sinettä was great! I talked with the 8th and 9th graders, who where really interested about going abroad. They have even showed me their school, they took me to take a tour around it and to see the skating rink, the downhill ski track and the labs.
On the afternoon we continued with our trip..next stop: OULU! More about that later...
Samia on Meksikosta ja Carola Saksasta - he kiertävät suomalaisia kouluja YFU:n interneinä maaliskuun ajan. Neitokaisten tunnelmia Suomesta ja suomalaisista päivitetään tänne viikoittain!
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Mittelseminar Münchenissä
On kyllä pakko taas alottaa tällä samalla kysymyksellä: meneeks se aika oikeesti näi nopeesti? Enää ois neljä kuukautta jäljellä ennenkun lentokenttä kutsuu..
Hihi, kello on nyt.. 00:23, ja kirjotan blogia 8) Huomenna on taas semmonen koulupäivä, että klo 11:50 kouluun, sitten pitäs olla matikkaa, mut meillä on sijanen, eli pelataan ristinollaa.. sitten on yks tunti mantsaa ja kaks tuntii liikkaa, lentopalloo niinku aina :D
Viimeviikon olin siis Münchenissä ''mittelseminaaria'' viettelemässä. En tuntenu kun pari ihmistä, jotka sinne menee, mutta niinku oon varmasti jo aiemmin maininnu: ei ollu kyllä kavereitten hankkimisessa ongelmia, varsinki kun vaihtareitten kanssa pyöritään. Esim. ihan ekana päivänä kun saavuttiin paikanpäälle, piti meijjän päättää huonejärjestyksestä ite. Siinä miekin vaan matkalaukku kainalossa tunkeuduin joittenkin tuntemattomien huoneeseen ja kyselin että sattusko olemaan yhtä ylimäärästä petipaikkaa vapaana. Ja niin päädyinkin super mukavien ihmisten kanssa samaan huoneeseen ja jo viikon aikana kerettiin ystävystymään tosi hyvin!
Leirin päätarkotushan oli jutella vaihtovuodesta, siitä menneestä puolikkaasta ja tulevasta. Olin myös valinnu extra-aiheen, joka oli tietysti kuvataide ja akkitehtuuri.
Hilluttiin tietysti myös kaupungilla Müncheniä kattelemassa. Huomas kyllä keskustassa liikkuessa, miten paljon hyötyy siitä kun asuu ite isossa kaupungissa ja käyttää tosi paljon u-bahn linjoja! Oli nimittäin nyt tosi helppoo seurailla Münchenin junakarttoja ja liikkuu paikasta toiseen!
Yhteisistä tapaamisista tulikin mieleen.. Huomasin tuolla aika vahvan eron latinoitten ja aasialaisten (=kiina, thaimaa, japani..) välillä. Esim. latinot tuli tapansa mukaan aina myöhässä, sitten kun ne saapu vihdoin paikan päälle, ne sano (jos sano) vaan huolettomasti sori ja istahtivat paikoilleen. Aasialaiset taas on niiiiiin kohteliaita ja nöyriä, että ihan säikähin. Esim. Hiroto, tulee japanista, oli unohtanu ottaa kynän mukaan työpajaa varten. Mie sitten huikkasin, että no miulla on kyniä, voit lainata yhen miulta. Sen jälkeen se kiitteli ja kiitteli tuhannesti, ja mie rauhottelin, että sehän nyt on vaan yks kynä.. :D
Käytiin myös vierailemassa Dachaun keskitysleirillä. Ajatelin ennenku sinne menin, että meen vaan yksinkertasesti 'museoon' ei se sen kummallisempaa voi olla. Mut kun päästiin ite paikan päälle.. tuli kylmät väreet ja kun rupes ajattelemaan, että tuolla pienellä alueella on joskus tapettu n. 63 000 ihmistä.. Todettiin vaan kavereitten kanssa, että onneks aurinko sattu paistamaan, ois muuten saattanu olla aika masentava reissu..
Viikko huipentu sitten mahtaviin bileisiin (tietysti) ! Ohjelmaa oli jarjestetty vaikka minkä laista ( esim letkajenkkaa tanssittiin ;;) ) Tuli oltua viimesenä nukkumassa ja ensimmäisenä hereillä.. Nukuttua tuli siis 2 tuntia.. Mitäs sitä suotta nukkumaan, kun pitää kuitenkin seuraavana päivänä junassa 6 tuntia istua :D
Kun sitten hyvästejä sanottiin, tuli taas tunteitten pyörremyrsky.. tajuttiin nimittäin, että kaikki jotka tulee euroopan ulkopuolelta, ei tuu viimeseen seminaariin.. se oli sitten sanottava heippa, eikä luultavasti tulla näkemään enää ikinä?!
Anni ähti elokuussa 2010 Saksaan, Berliiniin. Hänen oman bloginsa osoite löytyy linkkilistasta.
Hihi, kello on nyt.. 00:23, ja kirjotan blogia 8) Huomenna on taas semmonen koulupäivä, että klo 11:50 kouluun, sitten pitäs olla matikkaa, mut meillä on sijanen, eli pelataan ristinollaa.. sitten on yks tunti mantsaa ja kaks tuntii liikkaa, lentopalloo niinku aina :D
Viimeviikon olin siis Münchenissä ''mittelseminaaria'' viettelemässä. En tuntenu kun pari ihmistä, jotka sinne menee, mutta niinku oon varmasti jo aiemmin maininnu: ei ollu kyllä kavereitten hankkimisessa ongelmia, varsinki kun vaihtareitten kanssa pyöritään. Esim. ihan ekana päivänä kun saavuttiin paikanpäälle, piti meijjän päättää huonejärjestyksestä ite. Siinä miekin vaan matkalaukku kainalossa tunkeuduin joittenkin tuntemattomien huoneeseen ja kyselin että sattusko olemaan yhtä ylimäärästä petipaikkaa vapaana. Ja niin päädyinkin super mukavien ihmisten kanssa samaan huoneeseen ja jo viikon aikana kerettiin ystävystymään tosi hyvin!
Leirin päätarkotushan oli jutella vaihtovuodesta, siitä menneestä puolikkaasta ja tulevasta. Olin myös valinnu extra-aiheen, joka oli tietysti kuvataide ja akkitehtuuri.
Hilluttiin tietysti myös kaupungilla Müncheniä kattelemassa. Huomas kyllä keskustassa liikkuessa, miten paljon hyötyy siitä kun asuu ite isossa kaupungissa ja käyttää tosi paljon u-bahn linjoja! Oli nimittäin nyt tosi helppoo seurailla Münchenin junakarttoja ja liikkuu paikasta toiseen!
Yhteisistä tapaamisista tulikin mieleen.. Huomasin tuolla aika vahvan eron latinoitten ja aasialaisten (=kiina, thaimaa, japani..) välillä. Esim. latinot tuli tapansa mukaan aina myöhässä, sitten kun ne saapu vihdoin paikan päälle, ne sano (jos sano) vaan huolettomasti sori ja istahtivat paikoilleen. Aasialaiset taas on niiiiiin kohteliaita ja nöyriä, että ihan säikähin. Esim. Hiroto, tulee japanista, oli unohtanu ottaa kynän mukaan työpajaa varten. Mie sitten huikkasin, että no miulla on kyniä, voit lainata yhen miulta. Sen jälkeen se kiitteli ja kiitteli tuhannesti, ja mie rauhottelin, että sehän nyt on vaan yks kynä.. :D
Käytiin myös vierailemassa Dachaun keskitysleirillä. Ajatelin ennenku sinne menin, että meen vaan yksinkertasesti 'museoon' ei se sen kummallisempaa voi olla. Mut kun päästiin ite paikan päälle.. tuli kylmät väreet ja kun rupes ajattelemaan, että tuolla pienellä alueella on joskus tapettu n. 63 000 ihmistä.. Todettiin vaan kavereitten kanssa, että onneks aurinko sattu paistamaan, ois muuten saattanu olla aika masentava reissu..
Viikko huipentu sitten mahtaviin bileisiin (tietysti) ! Ohjelmaa oli jarjestetty vaikka minkä laista ( esim letkajenkkaa tanssittiin ;;) ) Tuli oltua viimesenä nukkumassa ja ensimmäisenä hereillä.. Nukuttua tuli siis 2 tuntia.. Mitäs sitä suotta nukkumaan, kun pitää kuitenkin seuraavana päivänä junassa 6 tuntia istua :D
Kun sitten hyvästejä sanottiin, tuli taas tunteitten pyörremyrsky.. tajuttiin nimittäin, että kaikki jotka tulee euroopan ulkopuolelta, ei tuu viimeseen seminaariin.. se oli sitten sanottava heippa, eikä luultavasti tulla näkemään enää ikinä?!
Anni ähti elokuussa 2010 Saksaan, Berliiniin. Hänen oman bloginsa osoite löytyy linkkilistasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)