keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Mittelseminar Münchenissä

On kyllä pakko taas alottaa tällä samalla kysymyksellä: meneeks se aika oikeesti näi nopeesti? Enää ois neljä kuukautta jäljellä ennenkun lentokenttä kutsuu..

Hihi, kello on nyt.. 00:23, ja kirjotan blogia 8) Huomenna on taas semmonen koulupäivä, että klo 11:50 kouluun, sitten pitäs olla matikkaa, mut meillä on sijanen, eli pelataan ristinollaa.. sitten on yks tunti mantsaa ja kaks tuntii liikkaa, lentopalloo niinku aina :D

Viimeviikon olin siis Münchenissä ''mittelseminaaria'' viettelemässä. En tuntenu kun pari ihmistä, jotka sinne menee, mutta niinku oon varmasti jo aiemmin maininnu: ei ollu kyllä kavereitten hankkimisessa ongelmia, varsinki kun vaihtareitten kanssa pyöritään. Esim. ihan ekana päivänä kun saavuttiin paikanpäälle, piti meijjän päättää huonejärjestyksestä ite. Siinä miekin vaan matkalaukku kainalossa tunkeuduin joittenkin tuntemattomien huoneeseen ja kyselin että sattusko olemaan yhtä ylimäärästä petipaikkaa vapaana. Ja niin päädyinkin super mukavien ihmisten kanssa samaan huoneeseen ja jo viikon aikana kerettiin ystävystymään tosi hyvin!

Leirin päätarkotushan oli jutella vaihtovuodesta, siitä menneestä puolikkaasta ja tulevasta. Olin myös valinnu extra-aiheen, joka oli tietysti kuvataide ja akkitehtuuri.

Hilluttiin tietysti myös kaupungilla Müncheniä kattelemassa. Huomas kyllä keskustassa liikkuessa, miten paljon hyötyy siitä kun asuu ite isossa kaupungissa ja käyttää tosi paljon u-bahn linjoja! Oli nimittäin nyt tosi helppoo seurailla Münchenin junakarttoja ja liikkuu paikasta toiseen! 

Yhteisistä tapaamisista tulikin mieleen.. Huomasin tuolla aika vahvan eron latinoitten ja aasialaisten (=kiina, thaimaa, japani..) välillä. Esim. latinot tuli tapansa mukaan aina myöhässä, sitten kun ne saapu vihdoin paikan päälle, ne sano (jos sano) vaan huolettomasti sori ja istahtivat paikoilleen. Aasialaiset taas on niiiiiin kohteliaita ja nöyriä, että ihan säikähin. Esim. Hiroto, tulee japanista, oli unohtanu ottaa kynän mukaan työpajaa varten. Mie sitten huikkasin, että no miulla on kyniä, voit lainata yhen miulta. Sen jälkeen se kiitteli ja kiitteli tuhannesti, ja mie rauhottelin, että sehän nyt on vaan yks kynä.. :D

Käytiin myös vierailemassa Dachaun keskitysleirillä. Ajatelin ennenku sinne menin, että meen vaan yksinkertasesti 'museoon' ei se sen kummallisempaa voi olla. Mut kun päästiin ite paikan päälle.. tuli kylmät väreet ja kun rupes ajattelemaan, että tuolla pienellä alueella on joskus tapettu n. 63 000 ihmistä.. Todettiin vaan kavereitten kanssa, että onneks aurinko sattu paistamaan, ois muuten saattanu olla aika masentava reissu..

Viikko huipentu sitten mahtaviin bileisiin (tietysti) ! Ohjelmaa oli jarjestetty vaikka minkä laista ( esim letkajenkkaa tanssittiin ;;) ) Tuli oltua viimesenä nukkumassa ja ensimmäisenä hereillä.. Nukuttua tuli siis 2 tuntia.. Mitäs sitä suotta nukkumaan, kun pitää kuitenkin seuraavana päivänä junassa 6 tuntia istua :D

Kun sitten hyvästejä sanottiin, tuli taas tunteitten pyörremyrsky.. tajuttiin nimittäin, että kaikki jotka tulee euroopan ulkopuolelta, ei tuu viimeseen seminaariin.. se oli sitten sanottava heippa, eikä luultavasti tulla näkemään enää ikinä?!

Anni ähti elokuussa 2010 Saksaan, Berliiniin. Hänen oman bloginsa osoite löytyy linkkilistasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti